Tulvat Suomessa

Luetuimmat

    Näytä lisää
    Julkaistu (Päivitetty )

    Suomessa tulvii lähinnä keväisin lumien sulaessa. Suurin vahinkouhka kohdistuu rakennuksiin.

    Tulvat ovat luontainen, sääoloista ja vesistöolosuhteista riippuvainen ilmiö, joilla on tärkeä merkitys vesi-ja rantaluonnolle. Keväisin Suomessa tulvia aiheuttavat lumien sulaminen ja jääpadot, muina aikoina mm. runsaat sateet. Tulva-alueen laajuus ja tulvan vaikutukset riippuvat mm. maaston muodoista, vuotuisesta vesitilanteesta ja alueen maankäytöstä.

    Tämän kevään tulvat Ivalossa ja Kittilässä ovat aiheuttaneet pääosin suuret lumimäärät ja myöhäinen kevät. Myös sulamisaikaan tulleet sateet ovat vaikuttaneet veden pinnan nousuun. Talven perusteella tulevia tulvia osataan jo ennustaa melko hyvin.

    - Jo toukokuun alussa ennätystulvia pidettiin hyvin todennäköisinä, kertoo tutkija Ari Koistinen Suomen ympäristökeskuksesta.

    Suomessa tulvat vaativat harvoin ihmisuhreja, ja suurin vahinkouhka kohdistuu rakennuksiin. Halvin ja helpoin tapaa välttyä tulvavahingoilta on välttää rakentamista tulva-alueilla. Jos rakentaminen tulva-alueilla on välttämätöntä, kannattaa talo suojata esim. rakennusta ympäröivällä hiekkapenkereellä.

    Tulvasuojelulla tähdätään tulvavahinkojen tai -haittojen pysyvään vähentämiseen. Pääasiallisia keinoja ovat jokien ja purojen perkaukset, rantojen pengerrykset ja vesistöjen säännöstelyt luonnonjärvien tai vartavasten rakennettujen tekojärvien avulla. Lumien lähdön aikaan tulvia ehkäistään myös räjäyttämällä ja sahaamalla jokien jääpatoja.

    Suurimmat Suomessa esiintyneet tulvat, joista on havaittua tietoa, ovat vuoden 1899 kesätulva ja lähes yhtä korkea ja laaja-alainen vuoden 1924 kevättulva. Vuoden 1899 tulvan arvioidaan vastaavan kerran 250 vuodessa esiintyvää tulvaa. Muita merkittäviä tulvia ovat vuoden 1966 tulva sekä vuoden 1974-1975 talvitulvat.

    (MTV3)

    Lue lisää aiheesta:
    Kotimaa

     

    Lue myös:

      Uusimmat

      •