Tulonjakokiista tuomassa paineita tupoon

Syksyn tuloneuvotteluissa ratkaistavana olevat palkankorotukset saattavat nousta aiempia vuosia kovemman kiistelyn kohteeksi. Nyt aseina ovat entistä enemmän kansainväliset tutkimukset, jotka euroalueen oloissa ovat tulleet helpommin vertailtaviksi.

Yksi tilastoissa näkyvä tulos on se, että suomalaisyritysten kannattavuuden on arvioitu olevan jo niin hyvä, että siitä voisi jakaa suuremman osan myös työntekijöille. Palkansaajien tutkimuslaitoksen ennustepäällikkö Pekka Sauramo sanoo vaatimusten olevan perusteltuja kansainvälisten tutkimustietojen valossa.

Suomalaisyritysten kannattavuus on 1990-luvun lopulla ollut maailman huippuluokkaa. Sen sijaan palkkojen osuus kansantuotteesta ja palkansaajien ostovoima ovat pysyneet alhaisina.

Keskipalkkaisen teollisuustyöntekijän ostovoima ennen verotusta on Sauramon mukaan 1990-luvun lopulla ollut suomalaisia selvästi heikompi vain Kreikassa, Portugalissa ja Espanjassa.

Sauramo sanoo yhtenä syynä olevan laman jälkeinen maltillinen tulopolitiikka. Hän ei esitä omaa näkemystään järkevästä palkankorotusprosentista mutta toivoo, että nykytilanteen "epänormaalius" tunnustettaisiin.

-Keskustelu tuloratkaisusta uhkaa jäädä liian kapea-alaiseksi, jos esillä ovat vain vero- ja palkankorotusprosentit. Näiden ohella tulisi keskustella peruskysymyksistä eli tuottavuuden tasosta, hintatasosta ja ostovoimasta myös ennen tuloverotuksen vaikutusta.

Suomalaisen palkansaajan asema näyttää tilastojen valossa olevan selvästi huonompi kuin EU-maissa keskimäärin. Vaikka työn tuottavuuden taso on Sauramon mukaan Suomessa vähintään EU-maiden keskitasoa, hintataso on noin 20 prosenttia korkeampi kuin EU-maissa keskimäärin. Sauramo uskoo, että yksi syy tähän on kilpailun vähäisyys.

Työttömyystalkoot valuvat osinkotuloihin

Maltillinen työmarkkinapolitiikka on edesauttanut työttömyyden laskua vuoden 1994 16,6 prosentista yhdeksään prosenttiin. Tämä ei Sauramon mukaan kuitenkaan tarkoita, etteikö palkkojen osuutta voitaisi tulevaisuudessa kasvattaa työllisyyden kärsimättä.

-Jos yritysten hyvää kannattavuutta halutaan kanavoida työpaikkojen syntyyn, siitä tulisi saada myös takeet. Nyt rahaa siirtyy palkansaajien kukkarosta kasvaviin osinkotuloihin työllisyyden parantumatta.

Sauramo viittaa mm. Tilastokeskuksen Tietoaika-lehdessä vajaat pari vuotta sitten esiteltyyn tutkimukseen, jonka mukaan Suomi sijoittui 19 maata kattavassa vertailussa koko yrityssektorin kannattavuudessa ensimmäiselle sijalle. Kannattavuus kolminkertaistui 1990-luvulla lamavuosista. Yrityssektorin voitot kasvoivat 18 prosenttia vuodesta 1991 vuoteen 1999 (30,5 miljardista 114,7 miljardiin markkaan). Luvut ovat samaa luokkaa sekä teollisuudessa että palvelusektorilla.

-Jos palkkataso palvelualoilla olisi työn tuottavuuteen nähden suhteettoman korkea, yritysten pitäisi kärsiä kroonisista kannattavuusongelmista. Keväällä ilmestyneessä Valtion taloudellisen tutkimuslaitoksen VATT:n tulonjakotutkimuksen mukaan palkkojen osuus kansantulosta on pudonnut vuosikymmenessä yli 10 prosenttia. Sen sijaan omaisuus- ja yrittäjätulojen osuus kansantulosta kasvoi 1990-luvulla 19,9 prosentista 28,7 prosenttiin.

Tutkijoiden ja järjestöjen näkemykset tilastoista ovat välillä olleet varsin ristiriitaisia. Keväällä Teollisuuden ja työnantajien TT julkisti tutkimustuloksia, joiden mukaan työvoimakustannukset ja teollisuuden palkat ovat Suomessa korkeammat kuin EU-maissa keskimäärin ja työaika EU-maiden lyhyimpiä. Suomen yleinen palkkataso vastaa TT:n tietojen mukaan EU:n keskitasoa. Sauramo muistuttaa OECD:n tutkimuksesta, jossa Suomen hintatason todetaan olevan toiseksi korkein EU:ssa. Suomalaisten ostovoima jää näin EU-maiden keskitason alapuolelle.

Talousennusteissa ei merkkejä paremmasta

Ammattiliitot ovat vaatimuksissaan peränneet nyt selvästi aiempaa suurempia palkankorotuksia. Viimeksi keskiviikkona SAK:n puheenjohtaja Lauri Ihalainen (sd.) piti tätä keskeisenä tavoitteena verokevennysten jäädessä vähäisiksi.

Työnantajajärjestöt ovat korostaneet palkankorotusvaran olevan nyt erittäin pieni talouden epävarmuustekijöiden vuoksi. Yksityisiä palvelualoja edustava Palvelutyönantajat varoitti torstaina, että puheet kovista korotuksista ovat työllisyyden kannalta vastuuttomia.

Tiistaina TT:n johtaja Seppo Riski korosti, että ratkaisut on mitoitettava vientiteollisuuden ehdoilla. Hän muistutti, että sen kilpailukyvystä riippuu sekä tulokehitys että julkisten palvelujen tila.

Sauramo myöntää työnantajien huolen perustelluksi siltä osin, että kansainvälinen taloustilanne on epävarma, eikä tilanne ole parantunut kevään ennusteista. Riskit näyttävät ennemminkin kasvaneen.

-Epävarmuus puoltaisi tuloratkaisua, jossa palkat sovittaisiin vain ensi vuoden osalta, Sauramo pohtii.

(MTV3-STT)