Tuleeko Helsingin rautatieasemalle hotelli vai jotain muuta?

On mahdollista, että VR jää rakennuksen omistajaksi tai päärautatieaseman osia saatetaan myydä ulkopuoliselle sijoittalle. Asematoiminta päärautatieasemalla kuitenkin jatkuu.

Eliel Saarisen suunnittelema 50 000 -neliöinen Helsingin päärautatieasema on suojeltu kohde, joten ihan mitä tahansa sen itäsiiven nykyisiin toimistotiloihin ei voi tulla.

- Nämä tilat on suunniteltu yli 100 vuotta sitten rautatiehallituksen tarpeisiin. Siihen aikaan tämä oli Suomen suurin ja modernein toimistorakennus. Vaikka tämä upea paikka onkin, niin tämä ei enää sovellu VR:n tarpeisiin tällaisenaan ja sen takia me olemme hakeutumassa toiseen paikkaan, VR:n kiinteistöjohtaja Ari Mäkinen kertoo.

Mäkisen mukaan tiloihin voisi sopia esimerkiksi hotelli. Uudesta toiminnasta on tarkoitus neuvotella yhdessä Museoviraston ja Helsingin kaupungin kanssa. 

- Rajoituksia on eritasoisia. Täällä on sellaisia huonetiloja, muun muassa tuo Presidentin aula, jossa on hyvin tarkasti kaikki kalusteetkin suojeltu. Siellä ei voida tehdä mitään muutoksia, eikä sitä voida mihinkään muuhun käyttöön ottaa. Osittain on suojeltu myös esimerkiksi käytävät ja oviratkaisut. Kyllä ne suurimmat muutokset kohdistuvat sitten yksittäisiin huonetiloihin, Mäkinen sanoo.

Museovirasto olisi toivonut VR:n pääkonttorin jäävän vanhoihin tiloihinsa. Kulttuuriympäristön suojelu -osaston johtaja Mikko Härö arvioi, että tilojen käyttäminen muuhun kuin toimistokäyttöön voi osoittautua hankalaksi.

- Mitä vähemmän tarvitaan kunnallistekniikan vaaka- tai muita vetoja ja ilmanvaihdon tehostamista, niin sitä kevyemmällä talotekniikalla pärjätään ja sen helpompaa se on. Luulen, että toimistokäyttö edelleenkin meidän mielestämme olisi se kaikkein luontevin tapa käyttää rakennusta. Mutta tuntuu, että sellaisille neliömäärille on vaikea löytää ihan täyttä kysyntää, vaikka sijainti on ihanteellinen, Härö pohtii.

Uudelleenkäyttö onnistuu yleensä hyvin

Härön mukaan suojeltujen kohteiden muuttaminen uuteen käyttöön onnistuu useimmiten hyvin.

- Suojelun näkökulmasta peruskysymys on, millaiset ovat alkuperäisestä käytöstä jäävän rakennuksen perusominaisuudet ja miten uusi käyttö vastaa siihen rakenteiden, tilojen tarpeiden ja tekniikan osalta. Näiden yhteensovittaminen on oikeastaan se iso kysymys.

Esimerkiksi Helsingissä on Härön mukaan laaja kirjo kohteita, joiden muuttaminen uudenlaiseen käyttöön on onnistunut mainiosti. Härö mainitsee esimerkiksi monipuolisessa kulttuurikäytössä olevan Kaapelitehtaan.

- Se on oikein tällaisten teollisuusrakennusten ja -ympäristöjen uudelleenkäytön ikoni. Siellä on sekä julkista että yksityistä, kaupallista ja vähemmän kaupallista toimintaa, ja suurin osa tiloista on eri tavoin avoinna ihmisille. Tuntuu, että paljon paremmassa käytössä ei tuon tyyppinen kohde voisi olla, Härö kiittelee.

Härö mainitsee hyvinä esimerkkeinä myös Katajanokalla sijaitsevan entisen satamamakasiinin, joka on nykyisin kokoustilana sekä Helsingin entisen lääninvankilan, jossa on hotelli ja ravintola.

- Vaikka nämä ratkaisut poikkeavat toisistaan, niin kaikissa on kuitenkin onnistuttu varsin hyvin.

Se, millaiseen käyttöön suojellut kohteet voivat soveltua, riippuu niiden alkuperäisestä käytöstä. Vanhat kansakoulut ja pienemmät rautatieasemat soveltuvat usein työtiloiksi ja asuinkäyttöön. Suuremmat rakennukset taas päätyvät yleisimmin toimistoiksi tai liiketiloiksi, mikäli niiden sijainti on siihen sopiva.

- Hotelleja on myös yllättävän paljon. Helsingin keskusta on täynnä pääkonttoreista ja muusta toimistokäytöstä hotelleiksi muutettuja tiloja, Härö kertoo.

VR toivoo ihmisiä kertomaan oman näkemyksensä siitä, millaisessa käytössä Helsingin päärautatieaseman tilojen tulisi jatkossa olla.

VR:n on tarkoitus muuttaa pääkonttorinsa uusiin tiloihin aikaisintaan vuonna 2017.