Tuhopolttojen määrä kasvussa

Finanssialan Keskusliiton mukaan määrä on ollut viime vuosina hienoisessa kasvussa. Kasvuun on apulaisjohtaja Risto Karhusen mukaan useita syitä.

- Yksi syy on se, että poliisi ja pelastusviranomaiset tunnistavat paloja helpommin tuhopoltoiksi. Toisaalta taas paloista noin 30 prosenttia jää selvittämättömiksi ja syy epäselväksi, eli tuhopolttoja saattaa olla enemmänkin.

Myös korvauskustannuksissa on paljon vuosittaista vaihtelua riippuen palojen suuruudesta.

- Tuhopoltot voivat olla maastopalon tai roskispalon kokoluokkaa tai sitten jopa Porvoon Tuomiokirkon mittaluokkaaa. Toisaalta taas osa kohteista ei ole vakuutettuja, jolloin niistä ei koidu vakuutusyhtiöille korvausmenoja.

Karhusen mukaan on myös havaittavissa, että mitä huonommassa jamassa terveydenhuolto kunnassa on, sitä suurempi riski on tuhopolttojen tapahtumiseen. Tämä pätee etenkin mielenterveyspotilaiden hoitoon.

Tuhopoltoissa tilastopiikki uudenvuoden juhlinnan aikaan

Vuodenaikoja vertailemalla tuhopolttoja tapahtuu eniten uudenvuoden tienoilla. Finanssialan keskusliitosta väläytelläänkin, että tulevaisuudessa ilotulitteita saisi ampua vain ammattilaiset.

- Haluamme, että ilotulitteista aiheutuneet haitat, niiden määrä ja laatu euroiksi muutettuna selvitetään perusteellisesti ja tutkitaan onko asialle mitään tehtävissä. Eräs vaihtoehto on siirtää ilotulitteiden ampuminen pelkästään ammattilaisille, Karhunen jatkaa.

Tuhopolttajista vain pieni osa pyromaaneja

Tuhopolttajasta on vaikea rakentaa yleispätevää profiilia, mutta yleisimmin he ovat keski-ikäisiä, juovuksissa olevia miehiä ja syyt tekoon ovat hyvin moninaisia.

- Ne voivat olla kosto, mustasukkaisuus, hetken mielijohde, äärimmillään jopa toisen rikoksen peittely. Varsinaisia pyromaaneja, jotka voisi diagnosoida pyromaaneiksi, heitä on todella vähän, vain muutama prosentti kaikista tuhopolttajista. Karhunen summaa.

(MTV3)