Tuhopolttoja ollut tänä vuonna poikkeuksellisen vähän

Tuhopoltot erityisesti Uudellamaalla ovat nousseet kahden viime kuukauden aikana otsikoihin toistuvasti. Tänäänkin on kerrottu paitsi Järvenpään öisestä tulipalosta, myös Turussa aamuyöllä tahallisesti sytytetyistä kerrostalopaloista.

Tuhotöiden saamasta medianäkyvyydestä huolimatta tuhopolttoja on tehty tänä vuonna tuntuvasti vähemmän kuin vuonna 2009.

- Tänä vuonna tahallisia paloja on sytytetty syyskuun alkuun mennessä 276 kappaletta, kun viime vuonna vastaavana ajanjaksoja tahallisia paloja oli sytytetty noin sata enemmän, kertoo ylitarkastaja Vesa-Pekka Tervo sisäministeriön pelastusosastolta.

Tervo ennustaa, että tuhopolttojen määrät tulevat kuitenkin tänäkin vuonna nousemaan iltojen pimenemisen myötä.

Tuhotyön taustalla harvoin pyromania

Motiivit tahallisten palojen sytyttämiselle ovat kirjavia.

- Vain harvoin, alle kymmenessä prosentissa tuhopoltoista, tuhotyötä voidaan selittää pyromania-sairaudella. Tavallisimmin palo on sytytetty hetken mielijohteesta, jolloin teko ei ole millään lailla perusteltavissa, kuvailee Tervo.

Tervon mukaan palojen sytyttäjillä on usein rikostaustaa ja heillä on ongelmia oman elämänsä hallinnassa.

- Tällöin tuhotyöt ovat samankaltaista vandalismia kuin esimerkiksi paikkojen rikkomiset.

Tuhopolttaja iskee tavallisimmin taajama-alueelle. Erityisesti kohteet, jotka ovat alkaneet rappeutua ja joissa sosiaalisen kontrollin voidaan arvella olevan vähäistä, uskotaan kiinnostavan tahallisten palojen sytyttäjiä.

- Jos omassa asuinympäristössä alkaa näkyä vandalismin piirteitä, eli paikkoja rikotaan ja niin edelleen, se on merkki siitä, että alueesta ei huolehdita riittävästi. Tällöin alueesta välittyy kuva, että siellä ei liiku subjekteja, jotka valvovat aluetta, kuvailee Tervo.

Lue myös:

Lue myös:

    Uusimmat