Alokkaat tietävät, että kaikkea voi sattua. Armeija on tuonut tunteen, että meillä on kaikki mahdollisuudet, tuore kaartinjääkäri sanoo.
Tänä vuonna ja tässä kuussa tulee kuluneeksi 80 vuotta siitä, kun Neuvostoliitto pommitti Helsinkiä ankarasti. Tehokkaan ilmatorjunnan ansiosta vain pieni osa tuhansista pommeista osui kohteisiinsa.
Nämä historian tapahtumat olivat mielessä, kun Kaartin jääkärirykmentin ja Panssariprikaatin Helsingin ilmatorjuntarykmentin sotilasvakuutus- ja sotilasvalatilaisuudet järjestettiin tänään Helsingin keskustassa.
Senaatintorin sotilasvalatilaisuutta kuvailtiin upeaksi kokemukseksi.
– Olen asunut koko ikäni, 19 vuotta, täällä ydinkeskustassa. On hienoa olla kotoisissa tunnelmissa ison porukan kanssa. Tuli mahtipontinen fiilis, kuvailee kaartinjääkäri Lauri Airaksinen.
Airaksinen on tyytyväinen, että valatilaisuus sujui tyylikkäästi. Se oli harjoittelun tulosta.
– Alokasaika on tiukka ja työntäyteinen. Päivät ihan täysiä aamusta iltaan saakka.
Varusmiehet tiedostavat, että maailmantilanne on muuttunut.
– Onhan sitä puhuttu maailmantilanteesta oppitunneilla ja toisaalta yritetty myös rauhoitella, että meillä on Suomessa aika hyvä tilanne, ettei kannata turhaan ottaa stressiä, Airaksinen sanoo.
– Tietenkin tiedostetaan se, että mitä tahansa voi sattua.
"Nessut olivat mukana"
Senaatintorille oli kerääntynyt myös paljon alokkaiden perheenjäseniä ja ystäviä.
– Me olimme ensin tuolla ylhäällä, että näkisimme valatilaisuuden. Olemme Ottoa katsomassa täällä Miljan kanssa. Milja on sisko ja minä olen äiti. Olihan se tosi vaikuttava. Nessuja oli mukana, Kia Parmansalo hymyilee.
– Niin kun tuossa puheessa aikaisemmin oli, niin tuskin tulee maailmanrauhaa. On tärkeää pitää puolustus kunnossa. Me olemme isänmaallisesta suvusta, niin tämä on koskettavaa.
"Olen nyt oikea osa armeijaa"
Rafael Alasghar saapui palvelukseen Santahaminaan Brysselistä. Alkuun täytyi tottua esimerkiksi Suomen kylmyyteen.
– Oli tosi hieno tunne, kun pääsin alokkaasta kaartinjääkäriksi. Tuntuu, että on oikeasti osa tätä armeijaa ja nyt pääsee oikeasti tekemään asioita, Alasghar kertoo.
Hän kertoo, että Venäjän uhka mietitytti ennen palvelukseen astumista hänen äitiään ja itseäkin. Varusmiesaika on tuonut hänelle luottamusta Suomen sotilasvoimaan.
– Armeijassa on ollut aika sellainen voimaannuttava fiilis, että kyllä meillä on mahdollisuudet.
Maailmantilanne kylmää äidin sydäntä
Rafaelin perhe ottaa uudesta kaartinjääkäristä kuvia muistoksi.
– Me asumme Suomen ulkopuolella. Hän on syntynyt Belgiassa. Oli itsestään selvää, että hän tulee armeijaan, Rafaelin äiti Kaarina Poutiainen kertoo.
– Vielä kymmenen vuotta sitten ajattelimme, että hän tulee "kuntokouluun", mutta maailmantilanne on muuttunut. Kyllähän se kylmettää äidin sydäntä.
Vanhemmat kaappaavat Rafaelin onnitteluhalaukseen.
– Mutta on hienoa nähdä, että on näin paljon nuoria ihmisiä, jotka ovat valmiita vakuuttamaan, että turvaavat kotia ja itsenäisyyttä, Poutiainen sanoo.
– Olen samaa mieltä kuin vaimo. Olen tosi ylpeä pojastani, isä Youssef Alasghar sanoo.