TT:n jäsenyritykset aikovat palkata 26 000 tänä vuonna

Teollisuuden ja työnantajain keskusliiton TT:n jäsenyritykset aikovat tänä vuonna palkata noin 26 000 uutta ammattilaista, jotka ovat suorittaneet tutkinnon ammattiopistoissa, ammatti- tai tiedekorkeakouluissa tai muussa koulutuksessa.

Työvoiman tarve ei kuitenkaan kasva läheskään näin paljon, vaan noin 75 prosenttia rekrytoinneista johtuu tarpeesta korvata eläkkeelle poistuvaa työvoimaa. TT:n selvityksen mukaan lisäksi osa uusista työntekijöistä palkataan muihin yrityksiin siirtyvien tilalle.

Yritykset ennakoivat palkkaavansa varsinkin korkeakoulutettuja työntekijöitä hieman enemmän kuin viime vuonna. Toisen asteen ammatillisen koulutuksen suorittaneiden tarve pysyy vielä edellisvuoden tasolla, mutta ammattikorkeakouluinsinööreille, tradenomeille ja muille ammattikorkeakoulun käyneille työpaikkoja tulee tarjolle 5 700 kappaletta viime vuotta enemmän.

TT:n kyselyyn vastasi helmi- ja maaliskuussa 710 yritysten toimipaikkaa, jotka työllistävät yhteensä yli 240 000 henkeä. Vastaava tiedustelu tehtiin nyt 14:ttä kertaa. Aiemmin niiden tulokset ovat ennustaneet varsin hyvin toteutunutta kehitystä.

Aikuiskoulutukseen lisää panoksia

TT:n johtaja Kari Purhonen korostaa, että TT:n jäsenkentässä toisen asteen ammatillinen koulutus on yhtä tärkeää kuin korkeakoulututkinnotkin, varsinkin kun juuri ammatillisen koulutuksen saaneita on lähivuosina sankoin joukoin jäämässä eläkkeelle.

Purhosen mukaan nuorten kouluttaminen ei tässä tilanteessa riitä paikkaamaan vajetta, sillä osaamisvaranto uusiutuu heidän myötään liian hitaasti. Siksi hän perää lisää panostusta aikuisten ammatilliseen lisäkoulutukseen, jota olisi järjestettävä yhteistyössä yritysten kanssa.

Purhosen mielestä ammatillisesta koulutuksesta olisi luotava hyvä vaihtoehto lukiolle. Joissain raporteissa esitetty ammattilukio ei ratkaisuksi hänen mielestään kelpaa, koska Ruotsin ja Norjan kokemusten perusteella nuoret kuitenkin valitsevat joko teoreettisen lukion tai käytännönläheisen ammattiopiston.

Myös Suomessa vuosikymmen sitten kokeillun nuorisokoulun ja siihen liittyneiden yhdistelmäopintojen suosio jäi vähäiseksi, Purhonen huomauttaa.

(MTV3-STT)