Mainos

Tsaarin luut tsaarin luita?

Moni taho Venäjällä vaatii perusteellista ja riippumatonta lisäselvitystä siitä, kuuluvatko Jekaterinburgista löytyneet jäännökset varmasti Venäjän viimeiselle tsaarille Nikolai II:lle ja tämän perheelle.

Myös tutkimuksiin alkuvaiheessa osallistuneen pietarilaisen oikeuslääketieteen professorin Vjatsheslav Popovin mielestä tutkimuksia pitää jatkaa ja laajentaa, jotta jäännösten alkuperästä saataisiin täysi varmuus.
-Asiaa selvittämään pitää perustaa kansainvälinen komitea, Popov toivoi Pietarissa loppuviikosta järjestetyssä tiedotustilaisuudessa.

Vainajien alkuperää on selvitetty DNA-testein, joiden lopputulosta Popov ei sinällään kiistä. Hänen mielestään tutkimus pitäisi kuitenkin toistaa sen oikeellisuuden varmistamiseksi. Popov on listannut epäilyt teokseensa "Missä olette, Teidän ylhäisyytenne", jossa hän kyseenalaistaa monta tsaariperheen kohtalosta julkaistua "tosiasiaa".

Hän ei ole epäilyineen yksin. Venäjän ortodoksisen kirkon pyhä synodi vaati lisäselvityksiä vielä viime kesänä - varmuus Jekaterinburgin jäännösten alkuperästä on kirkolle tärkeä, koska se harkitsee Romanovien julistamista pyhäksi.

Joukko Moskovaan kokoontuneita tiedemiehiä vetosi puolestaan joulukuun alussa Venäjän presidenttiin Boris Jeltsiniin, jotta tämä turvaisi Romanovien kohtalon selvittämisen.
Vetoomuksessa syytetään jäännösten nykyisiä tutkijoita hutiloinnista, epäpätevyydestä ja salamyhkäisyydestä ja vaaditaan riippumattomien asiantuntijoiden käyttöä.
-Jekaterinburgin jäännökset halutaan julistaa Romanoveiksi hinnalla millä hyvänsä, vetoomuksessa uumoillaan.

Hutilointi ärsyttää ammattitutkija Popoviakin: luita on kannettu ulkomaille DNA-testeihin urheilukassissa, hampaita on "kadonnut ja ihmeellisesti jälleen löydetty" ja haudan avauskin tehtiin aikanaan lapiolla, joka saattoi rikkoa hauraita kappaleita.
-Tutkinnassa on tehty paljon virheitä, hän nurisee.

400 "Romanovia"

Venäjän viimeisen tsaarin ja tämän perheen kohtalosta on monta versiota, joille kaikille löytyy kannattajansa. Kaikki eivät edes usko sitä, että bolshevikit surmasivat Romanovit Jekaterinburgissa kesällä 1918.

Tsaariperheen jälkeläisiksi ilmoittautuneita on nelisensataa, Popov kertoo. Suomessakin on kaksi perhettä, jossa uskotaan tsaarilliseen alkuperään.
Varsinkin kruununperillisen Aleksein ja tämän sisaren Anastasian paikalle on ollut tunkua. Venäjällä on putkahtanut esiin mm. Aleksein pojaksi ilmoittautunut "Nikolai III", joka on valmis koska tahansa nousemaan Venäjän valtaistuimelle.

Neuvostoliiton salainen poliisi KGB:kin yritti Popovin mukaan selvittää vielä vuonna 1961, olisivatko Aleksei ja Anastasia voineet välttyä teloitukselta.

Oletettujen ruumiiden myöhemmästä kohtalosta on myös vuosien kuluessa kertynyt ristiriitaista tietoa. Uusi vaihe tutkimuksissa alkoi, kun alunperin vuonna 1979 Jekaterinburgin - silloisen Sverdlovskin - läheltä löytynyt joukkohauta avattiin uudelleen 1991. Haudasta löytyneitä yhdeksän ihmisen jäännöksiä ryhdyttiin tutkimaan todenteolla 1993.

Venäjällä asiaa selvittää syyttäjänvirasto ja valtiollinen komitea, jonka on odotettu puheenjohtajansa, varapääministeri Boris Nemtsovin johdolla lähiaikoina päättävän jäännösten kohtalosta.

Painetta päätöksentekoon lisää se, että tsaariperheen surmasta tulee ensi kesänä kuluneeksi 80 vuotta. Myös Nemtsov on kiirehtinyt päätöstä; hän sanoi hiljattain pitävänsä jäännösten alkuperää 99,9-prosenttisen varmana.

Valtiollinen komitea julisti jo pari vuotta sitten varmistuneensa siitä, että Jekaterinburgista löytyneet luut kuuluvat tsaariperheelle. Pian komitea kuitenkin ilmoitti selvitysten jatkuvan.
- Miksi tutkimuksia piti jatkaa, jos kaikki oli selvää, Popov ihmettelee.

Hänen mukaansa jatkotutkimuksissakaan ei ole vaivauduttu sulkemaan pois ristiriitaisia versioita, eikä apuna ole käytetty historioitsijoita. Myös osa tapausta koskevaa arkistomateriaalista on joko lukkojen takana tai kateissa.
-Tutkimuksissa pitäisi verrata huolellisesti eri lähteistä saatua tietoa. Nyt olisi aiheellista pysähtyä ja katsoa ympärilleen, Popov tähdensi.

Kolmen kaupungin kamppailu

Oletettujen tsaariperheen jäännösten tulevasta hautapaikasta on syntynyt kilpajuoksu kolmen kaupungin - Jekaterinburgin, Moskovan ja Pietarin - kesken.

Äänekkäin on ollut Sverdlovskin alueen kuvernööri Eduard Rossel, joka taannoin pyrki kieltämään jäännösten siirron Jekaterinburgista Moskovaan edes lisätutkimuksia varten.
Virallinen selitys oli pelko luiden kohtalosta. Vähemmän virallisesti Rosselin on arveltu havittelevan Romanoveista vetonaulaa, joka toisi Uralille suuria määriä matkailijoita.
Kuvernöörin kampanjointi on ollut siinä määrin kuuluvaa, että Nemtsov joutui hiljakkoin muistuttamaan Rosselille, ettei kysymys sentään ole hänen omista luistaan.

Pietarin kaupunginjohtaja Vladimir Jakovlevkin muistutti taas hiljattain, että Pietarissa on tsaariperheen luille valmis leposija.

Tsaari Pietari Suuresta lähtien Romanov-sukuiset Venäjän hallitsijat on paria poikkeusta lukuunottamatta haudattu Pietari-Paavalin linnoitukseen.
-Kaikki valmistelut linnoituksessa on tehty, Jakovlev sanoi Itar-Tassille.
(STT)

Mainos

Lisää aiheesta
    Mainos

    Suosituimmat videot

    Mainos

    Uusimmat

    Mainos
    Mainos
    Mainos
     

    Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.