Trumpin Venäjä-tutkinta on Nato-kokouksen virtahepo olohuoneessa

Taistelu terrorismia vastaan puhuttaa Naton huippukokouksessa 2:48

Tähän Nato-huippukokoukseen sisältyy melkein kiusallisen paljon symboliikkaa, kirjoittaa MTV Uutisten ulkomaantoimittaja Mirja Sipinen kommentissaan. 

Saksan liittokansleri Angela Merkel avaa muistoseinän, joka on tehty Berliinin muurista. Yhdysvaltain presidentti Donald Trump puolestaan avaa sitä vastapäätä oman seinänsä, joka on tehty World Trade Centerin raunioista. WTC-iskuthan on toistaiseksi ainoa asia, joka on laukaissut kuuluisan viidennen artiklan.

Tällä kaikella halutaan nyt suorastaan ahdistavuuteen asti alleviivata Trumpille, kuinka tärkeä Nato ja juuri tuo viides artikla läntiselle maailmalle on.

Trumphan on suhtautunut Natoon selvästi kriittisemmin kuin Barack Obama, joka on sanonut että Naton tarkoitus on hänelle "täysin kristallinkirkas."

– Haluan sanoa Viron ja Baltian kansalle, että tänään Nato-jäsenyys sitoo meitä. Meillä on pyhä velvollisuus toisiamme kohtaan. Viides artikla on kristallinkirkas: Hyökkäys yhtä kohtaan on hyökkäys kaikkia kohtaan. Joten, jos sellaisella hetkellä koskaan kysytte: Kuka tulee auttamaan teitä, tiedätte vastauksen: Pohjois-Atlantin liitto, mukaanlukien Yhdysvallat, Obama julisti kautensa lopulla.

Trumpille asia ei selvästikään ole kristallinkirkas. Päinvastoin, hän on useita kertoja kysynyt, miksi Yhdysvallat ylipäätänsä puolustaa "maita, joista tässä huoneessa harva on koskaan kuullutkaan."

Trump on myös kampanjassaan toistuvasti puhunut ylikasvaneesta Natosta, jäsenmaiden "velasta" Yhdysvalloille sekä siitä, että Natoa ei enää tarvita vastavoimaksi Venäjälle.

Muita argumenttejaan hän on kansainvälisen paineen keskellä myöhemmin pehmentänyt huomattavastikin, mutta Venäjä-kommentteja hän ei ole vetänyt takaisin.

Ja kuitenkin juuri vastavoima Venäjälle on yksi Naton keskeisistä rooleista. Vaikka maailma on muuttunut, Venäjän viimeaikaiset toimet - erityisesti Krimin valtaaminen ja Ukrainan sota - ovat muistuttaneet, että Venäjä pelaa edelleen kovaa voimapolitiikkaa ajaakseen omia etujaan.

Juuri tälle kysymyksellehän Naton olemassaolo kuitenkin organisaationa suurelta osin perustuu.

Nyt Yhdysvalloissa on presidentti, joka samaan aikaan on vähätellyt Natoa ja jonka kampanjaorganisaatiota ja lähipiiriä tutkitaan parhaillaan korkeimmalla mahdollisella tasolla siitä, onko Venäjä myötävaikuttanut vaalien tulokseen.

On vaikea arvata, mainitaanko tätä tutkintaa huomenna Naton päämajassa lainkaan. Kysymys ei silti katoa mihinkään. Vaikka Trump puhuisi illallisella miten kauniisti Natosta muuten hyvänsä, hänen Venäjä-suhteensa tulee olemaan kokouksen virtahepo olohuoneessa.

Lue myös:

    Uusimmat