Transsukupuolinen Henna kääntyi muslimiksi – löysi islamin mystisestä suuntauksesta monimuotoisen yhteisön

Tällainen asema sateenkaari-ihmisillä on muslimiyhteisössä 1:52
Katso video: Asiantuntija kertoo, millainen asema sateenkaari-ihmisillä on muslimiyhteisössä.

Henna etsi nuorempana vastauksia elämän suuriin kysymyksiin isoäidin opettamasta hengellisyydestä ja myöhemmin hindulaisuudesta. Kaksikymmentä vuotta myöhemmin hän löysi ikivanhan suuntauksen, joka antoi vastaukset kauan vaivanneisiin kysymyksiin.

Nyt Henna ajattelee, että lopulta juuri transihmisyys oli yksi syy kiinnostua hengellisyydestä.

Henna, 45, tiesi jo lapsena, ettei hän oikeasti ole poika. Ensimmäinen muistikuva asian tiedostamisesta on hetkestä, kun hän alle kouluikäisenä kerran metsässä kierrellessään pysähtyi pissaamaan. Samalla hän tajusi, että jokin on vialla.  

– Minun pitäisi pissata kuten tytöt, mutta minähän olen poika, näen sen, Henna ajatteli tuolloin.  

Henna kertoo, että jos hänen vanhempansa olisivat tuoneet asian 1980-luvun Suomessa esille, olisi hänet luultavasti huostaanotettu ja vanhemmat passitettu mielisairaalaan.

80-luvulla transsukupuolisuus rinnastettiin Suomessa usein seksuaaliseen suuntautumiseen, ja laki sukupuolenkorjaushoidoista säädettiin vasta vuonna 2002. 

Henna esiintyy artikkelissa nimimerkillä aiheen arkaluontoisuuden vuoksi. Tekstin sisällä olevat kursivoidut lainaukset ovat Hennalle tärkeitä uskonnollisia mietelmiä.

Minkälainen asema sateenkaarimuslimeilla on islamissa? - Tutkija kertoo suomalaisesta muslimiyhteisöstä 8:30
Minkälainen asema sateenkaarimuslimeilla on islamissa? Tutkija kertoo suomalaisesta muslimiyhteisöstä.

Transukupuolisuus sai kiinnostumaan hengellisyydestä 

Henna kiinnostui uskonnollisudesta jo lapsena äitinsä ja mumminsa kautta, jotka olivat hyvin hengellisiä. Hennan isä taas suhtautui kaikkeen uskonnollisuuteen hyvin kielteisesti 

Lopulta juuri transsukupuolisuudesta tuli Hennalle yksi syy kiinnostua hengellisyydestä myös omakohtaisesti. Hengellisyys auttoi häntä ymmärtämään ja suhtautumaan myötätunnolla omaan kehoonsa.

Se ei vielä Hennan kasvaessa ollut naisen keho, vaikka Henna oli ja koki vahvasti olevansa nainen. 

– Keho ei ole minä loppujen lopuksi. Se on osa minua, mutta minussa on vielä jokin erillinen osa irrallaan kehosta, Henna kuvailee ajatuksia, jotka johtivat etsimään hengellisyyttä ja Jumalaa.

Henna on elänyt jo pitkään avoimesti transnaisena, mutta kun kääntyessään muslimiksi vuonna 2020, hän koki jonkin aikaa ahdistusta. 

– Se, kuka minä olen, ei herättänyt ristiriitaa, kun käännyin transnaisena islamiin. Mieheni ei nähnyt asiassa ristiriitaa. Mutta se, mitä muut muslimit mahdollisesti ajattelisivat, aiheutti. 

Sosiaalisessa mediassa Henna törmäsi usein "muslimisaarnaajiin", joiden puheista ja postauksista nousi tuomitsevuus sateenkaari-ihmisiä kohtaan. 

– Se sulkee hirveästi ihmisiä pois. Kaikki on tullut samasta lähteestä. On niin lukemattomia tapoja olla ja elää, ettei kukaan voi täysissä järjissään väittää, että jos joku on trans tai homo, ettei Jumala loisi tällaista. 

– Jos perustelet sortoa uskonnolla, on hyvä kysyä, oletko ymmärtänyt mitään Jumalasta, Henna sanoo. 

"Olemme tulleet samasta maasta. Juomme samasta lähteestä. Mutta tietämättömät jakavat meidät lukemattomiin lahkoihin."  (Suufilainen mietelmä, Kabir 1398-1515)  

Hindulaisuudessa gurut hyötyivät jäsenistä taloudellisesti

Hennan kääntyminen muslimiksi oli pitkä tie, jota edelsi 17-vuotiaana alkanut kiinnostus hindulaisen suuntauksen oppeihin. Hindulaisuus on Intiasta lähtöisin oleva ryhmä uskontoja ja suuntauksia, joissa on lukemattomia persoonallisia jumalhahmoja.

Henna pettyi suuntauksessa harjoitettuihin rituaaleihin, joissa toistettiin mantroja ja palvottiin eri jumalhahmoja, koska ihmisten sisäinen luonne ei kuitenkaan pohjimmiltaan muuttunut rituaalien avulla.

Samalla hän huomasi, että suuntauksessa toimineet gurut eivät tosielämässä olleet kovin nuhteettomia ja hyötyivät taloudellisesti yhteisön jäsenten kustannuksella, vaikka heidän oletettiin saavuttaneen "täydellistyminen".

– Jos rituaali ei puhdista mieltä, mikä sen hyöty on? 

Lähi-idässä ristiriita median antaman kuvan ja todellisuuden välillä

Vuonna 2020 Henna matkusti Lähi-itään. Siellä hän tutustui islamiin, joka oli siihen saakka ollut hänelle melko vieras uskonto. Siellä uskonto on läsnä koko ajan ja kaikkialla. 

– Kun pääsin maahan, minulle iski ristiriita sen kuvan kanssa, mikä kuva muslimeista ja islamista tulee median kautta. Se on sellainen tietty pelottava kuva, jo kuvitus on mustiin pukeutuneita naisia. Aina on jokin ikävä juttu, koskaan ei kerrota mitään hauskaa. Lähi-idässä ihmiset tekivät minuun vaikutuksen.

– Reflektoin sitä, että jossain täytyy olla vikaa, kun nämä ihmiset eivät olekaan pelottavia. He olivat kuin kaikkialla muuallakin, ja äärimmäinen ystävällisyys ja vieraanvaraisuus tekivät minuun vaikutuksen. Tällaisesta ei oikeastaan koskaan puhuta mediassa.

Imaami testasi islamintuntemusta moskeijassa

Maassa Henna rakastui muslimi-mieheen. Mies kosi häntä ja he menivät naimisiin. Naimisiinmeno ei edellyttänyt sitä, että Hennan olisi täytynyt kääntyä itse muslimiksi, vaan päätös syntyi muista syistä.

– Toki suhteessa oleminen on helpompaa, kun jakaa samat perusarvot, Henna sanoo.

Henna alkoi lukea koraania ja tuli siihen tulokseen, että hän voisi hyvin kääntyä muslimiksi, sillä kristinusko ei joka tapauksessa merkinnyt hänelle mitään.

Henna oli edeltävien kahdenkymmenen vuoden aikana pettynyt ihmisiin, jotka väittivät puhuvansa Jumalan suulla, mutta todellisuudessa sortivat ja jaottelivat muita ihmisiä.

Kääntyminen muslimiksi tapahtui lopulta moskeijassa. Siellä imaami kysyi ja testasi Hennan tietämystä islamista. Henna puki ensimmäistä kertaa yllensä hijabin ja tunnusti, ettei ole kuin yksi Jumala, ja profeetta, joka on hänen sanansaattajansa. Tilaisuuden jälkeen hän oli virallisesti muslimi.

Suufilainen filosofia laajensi käsitystä islamista

Pian kääntymisen jälkeen Henna löysi suufilaisen suuntauksen runoilijoiden tekstejä, jotka tekivät häneen syvän vaikutuksen.

Suufilaisuus on henkilökohtaista Jumala-suhdetta korostava islamin mystinen suuntaus, joka alkoi kehittyä 700-luvun lopulla. Suufilaisuuden mukaan Jumalaa voi lähestyä eri uskontojen kautta, mutta suufilaisuus koetaan parhaana tienä.

– Kun käännyin islamiin, ensimmäinen asia mitä löysin sen sanomasta, oli se konservatiivinen ja hyvin jäykkä, tiukka ja kapeakatseinen viesti.

– Sitten löysin 700-luvulla nykyisen Irakin alueella vaikuttaneen naissuufin Rabia Basralaisen kirjoituksia. Niissä sanoman ydin oli tutkia omaa itseään, kääntyä sisäänpäin ja löytää Jumala itsestään ja lopulta aivan jokaisesta.

Naissuufin sanoma oli jotain sellaista, mitä Henna oli kaivannut jo 17-vuotiaana etsiessään vastauksia Hindulaisuudesta.

Jo silloin hän vierasti erilaisia uskonnon harjoittamiseen liittyviä rituaaleja, jotka tuntuivat rutiininomaisilta ja pinnallisilta, eivätkä johtaneet häntä näkemään "Jumalaa kaikkialla ja kaikessa". Henna oivalsi, että Jumala tulee löytää omasta sisimmästään, ei ulkoisista asioista.

"Muista, että vaikka rukoilisit satoja vuosia, se ei ole yhtä arvokasta kuin tehdä sydän tyytyväiseksi." (Suufilainen mietelmä, Abu Sa'eed 697-1049)

Islamille yksi tavallinen tällainen rituaali on viidesti päivässä rukoileminen rukousmaton päällä. Henna kertoo, ettei hän enää rukoile rituaalinomaisesti.

– Eräs viisas ihminen sanoi, että "tee myötätunnosta rukousmatto ja hyvistä teoista rukous, ja sitä kautta pyöritä rukousnauhaa käsissäsi". Minä yritän mieluummin toimia tätä kautta. Jos joku löytää rukousmaton kautta totuuden, niin se on yksi tie.

– Koraanissa suoraan ei kuvailla tällaista rukousta, mitä muslimit harrastavat. Se on tuhannen vuoden aikana syntynyt konsensus. Koraanissa sanotaan, että muista Jumalaa aamuisin, päivisin, iltaisin, siis käytännössä aina. Tämä löytyy myös suufilaisten filosofiasta, Henna kertoo.

Henna matkusti hiljalleen yhä kauemmas itään ja päätyi lopulta Intian niemimaalle, jossa suufilaisuutta harjoitetaan. Hän kertoo, että siellä kolmas sukupuoli eli hijra tunnustettiin ja oli hyvin edustettuna jo ennen islamin saapumista Intiaan. 

– Asia toki muuttui Brittien siirtomaavallan myötä. He toivat Intiaan eurooppalaiset kristiyt ja ahdasmieliset arvot, joissa kolmas sukupuoli oli kauhistus.

– Mutta vielä tänäkin päivänä hijrat ovat tietyissä suufipyhäköissä tervetullut ja tuttu näky, Henna kertoo.

Henna voisi yhtä hyvin elää muslimina ilman hijabia 

Hijabilla ei ole Hennalle erityisen suurta merkitystä. Hän ajattelee, että hijabin käyttö on ennen kaikkea muistutus hänelle itselleen siitä, että omilla teoilla on merkitystä.

Toisaalta hijab helpottaa käytännön elämää: hiusten laittamista ei tarvitse miettiä, ja ne on mukavampi piilottaa huivin alle. Hijab ei kuitenkaan ole hänelle tärkeä osa muslimina olemista. 

– Konservatiiviset muslimit eivät hyäksy tapaa, jolla nykyisin käytän hijabia. Mutta uskonnollinen vaatetus ei vie ihmistä mihinkään.

– Mitä voit piilottaa vaatteiden tai huvien alle, kun kaiken näkevä silmä on kaikkialla. Hijab on kaksiteräinen miekka. Jos siihen keskitytään hirveästi, ei keskitytä siihen, onko sydän ja mieli kirkas ja puhdas, Henna sanoo.  

Matkustaminen Lähi-idän maista lisäsi Hennan ymmärrystä siitä, miten eri tavoilla uskonto vaikuttaa ihmisten elämässä.

– Minulle islamissa on kyse jumalan ja itsensä ymmärtämisestä ja etsimisestä. Se ei ole yhtä kuin minun identiteettini. Miehelleni islam on identiteetti, joka tarkoittaa uskon lisäksi kotimaata ja kulttuuria.

– Suurin osa kantasuomalaisista ei ymmärrä, että täällä kristinusko ei ole sellainen osa identiteettiä, että jos poistaisit kristinuskon itsestäsi, et olisi enää suomalainen.

Tärkeintä on seurata omaa polkuaan

Nykyään Henna kuuluu sateenkaarimuslimeille suunnattuun BuraQ -järjestöön. Hän seuraa ja pitää yhteyttä muihin sateenkaarimuslimeihin lähinnä sosiaalisen median kautta.

Henna toivoo, että mediassa esiintyisi enemmän erilaisia näkökantoja islamista. 

– Diversiteetti voisi vähän hälventää ennakkoluuloja. Takana sattaa olla hyvinkin erilaisia perinteitä ja käytäntöjä.

Suufilaisuudesta Henna löysi oman tiensä, jossa hänen ei tarvitse välittää ulkoisista vaatimuksista. Tärkeintä on seurata omaa polkuaan ja löytää Jumalan olemassaolo itsestään.

– Kuka minä olen sanomaan, onko islam ainoa oikea uskonto. Kaikki lähtee siitä, että kaikki on minussa jo valmiiksi sisällä. Jumala on kaikki ja kaikkialla, valo, joka kaikissa loistaa. Koko maailma on moskeija.

Artikkelin sisällä olevat lainaukset ovat Hennalle tärkeitä ja hänen ajatusmaailmansa mukaisia merkittävien suufien runoja ja mietelmiä.

31.10.2022: Korjattu viimeisen sitaatin kirjoitusasua.

Katso myös video 9.6.2022: Suomeen tullut yhä enemmän eri maailmanuskontoja - mihin suomalaiset uskovat?

Kesä on uskonnollisten tapahtumien aikaa - mihin Suomi uskoo? 9:16

Lue myös:

    Uusimmat