Totuus CIA:n lennosta jäänee epäselväksi

Koska CIA:n epäillystä Suomeen kohdistuneesta vankilennosta on kulunut jo yli kaksi vuotta, on mahdollista, ettei asian todellinen laita selviä koskaan, arvioidaan puolustusministeriöstä. Lupa-anomuksen mukaan USA:n rahtikoneessa oli vain miehistö.

Lopullinen totuus Yhdysvaltain keskustiedustelupalvelu CIA:n väitetystä vankilennosta Suomeen jäänee hämärän peittoon.

Puolustusministeriön viestintäjohtaja Jyrki Iivonen myöntää, että aukotonta tietoa siitä, mihin konetta käytettiin, ei saatane. Vaikka konetta olisikin käytetty vankikuljetuksiin, sitä ei todista mikään.

-Luullakseni se on semmoinen asia, että sitä ei voi koskaan todistaa aukottomasti, että sitä ei ole tapahtunut, Iivonen sanoo.

Ainoastaan Yhdysvaltain oma ilmoitus asiasta voisi Iivosen mukaan tuoda asiaan varmuuden. Toisaalta vaikka lennolla olisi puhtaat paperit, on sekin vaikea näyttää toteen.

Suomalaisvirkamiehet ovat pyytäneet Yhdysvalloilta, muun muassa maan keskustiedustelupalvelulta CIA:lta, selvityksiä kahden ja puolen vuoden takaisesta lennosta. Vastauksia Yhdysvalloista saataneen Iivosen mukaan aikaisintaan ensi viikolla.

Lupa-anomuksen mukaan USA:n rahtikoneessa oli vain miehistö

CIA:n vankikuljetuskoneeksi epäillyssä rahtikoneessa oli lupa-anomuksen mukaan kymmenen hengen miehistö eikä muita matkustajia, kerrotaan Suomen puolustusministeriöstä.

-Dokumentit osoittavat, että kyseinen kone oli tällaisella lähetystöjen huoltolennolla, kertoi puolustusministeriön viestintäjohtaja Jyrki Iivonen, kun kiistellyn lennon lupa-asiakirjat olivat löytyneet Pääesikunnasta.

Asiakirjat oli aikoinaan lähetetty Ilmailulaitoksesta Pääesikuntaan, koska kyseessä katsottiin olevan valtiollinen ilma-alus, joita koskevat luvat myöntää Pääesikunta.

Asiakirjojen mukaan Prescott Support -yhtiön Hercules-rahtikone poikkesi Helsinki-Vantaan lentokentällä matkalla Frankfurtista Tukholmaan. Kone laskeutui Suomeen 16. toukokuuta vuonna 2003 iltapäivällä noin kello 16.30. Koneen tarkkaa maassaoloaikaa ei tiedetä, mutta lupa oli anottu puolentoista tunnin visiittiä varten.

Iivosen mukaan mikään lupakäytännössä ei viittaa siihen, että kyseistä konetta olisi käytetty esimerkiksi vankien kuljetukseen. Iivonen kuitenkin myöntää, ettei hän osaa sanoa millainen lupahakemus voisi viitata vankien kuljetukseen.

-Lupakäytännössä on lähtökohta, että se perustuu luvan antajan ja myöntäjän väliseen luottamukseen siitä, että annetut tiedot ovat oikeita.

Iivosen mukaan Yhdysvaltain lähetystön huoltolennot ovat varsin arkipäiväisiä niin Euroopassa kuin Suomessakin.

(MTV3)

Lue myös:

    Uusimmat