Totteleeko Laatokan sellutehtaan jäteliete patoja?

Nyt valuma-alueelle on rakennettu maavalli, jonka on tarkoitus estää lietteen valuminen jokeen, kun lumi alkaa sulaa, kertoivat sellutehtaan edustajat tänään Pietarissa. Pietarin ympäristöviranomaiset puolestaan neuvottelevat tanskalaisyhtiön kanssa maastoon valuneen lietteen keruuta koskevasta urakasta. Aikaa myöten liete on tarkoitus kerätä takaisiin altaaseen, josta se karkasi.

Raskasmetalleja Pietarin veteen?

Ympäristövahingon seurauksien selvittämistä ja siivousurakkaa vaikeuttaa rahapula. Rahaa on pyydetty Moskovasta, mutta toistaiseksi ainoastaan Leningradin aluehallinto on luvannut työhön puoli miljoonaa ruplaa eli noin 125 000 markkaa. Kustannusarvio on ainakin kymmenkertainen. Tehdas rakensi padon omalla kustannuksellaan.

Alueen ylimmän ympäristöviranomaisen, Lenkomekologian, johtaja Aleksei Frolov vakuutteli jälleen tänään, että onnettomuuden seuraukset eivät ole lähestulkoonkaan niin pahoja kuin esimerkiksi kansainvälinen ympäristöjärjestö Greenpeace on antanut ymmärtää. Greenpeace varoitti alkuvuodesta, että lietteen sisältämät raskasmetallit ja muut myrkyt uhkaavat Laatokan eteläpäätä ja Laatokasta Suomenlahteen virtaavaa Nevaa, josta Pietari ottaa juomavetensä.

Ympäristöviranomaiset ovat keränneet alueelta vesinäytteitä, joita koskevat tutkimustulokset valmistunevat ensi viikolla. Kohusta närkästyneen Frolovin mukaan näytteet tutkitutetaan varmuuden vuoksi neljässä laboratoriossa, jottei viranomaisten tulosten todenperäisyydestä jäisi epäilystä.

Lenkomekologian asiantuntijat ovat aiemmin tyrmänneet Greenpeacen esittelemät tutkimustulokset epämääräisinä. Pietarilaiset ympäristötoimittajat puolestaan tivasivat ympäristöviranomaisilta mikseivät nämä olleet hätistelleet tehdasta tarpeeksi tarmokkaasti toimiin, jotta jätealtaan murtumista ei olisi päässyt tapahtumaan.

Tehdaspomot selviävät satasen sakoilla

Ympäristöviranomaiset ovat sakottaneet tehdasta ja tehtaan johtoa ympäristövahingosta. Tehtaan pitäisi maksaa noin 13 miljoonaa ruplaa eli reilun neljä miljoonaa markkaa. Frolovin mukaan ympäristöviranomaiset eivät kuitenkaan aio periä korvausta oikeusteitse, sillä se ajaisi tehtaan vararikkoon.
-Se merkitsisi työpaikkojen menoa. Odotamme, että tehdas maksaisi sakot vähitellen, hän sanoi.

Tehdas on vähissä varoissa, sillä se on toiminut pitkän seisokin jälkeen vajaateholla vasta puolisen vuotta. Tehtaan johto joutuu puolestaan pulittamaan sakkoina 500 ruplaa eli reilun satasen mieheen.

Frolov on tyytymätön siihen, että Venäjän lainsäädäntö ei anna mahdollisuutta määrätä suurempia sakkoja holtittomien tehtaanjohtajien kurissapitämiseksi. Esimerkiksi miljoonan ruplan sakko olisi tehokkaampi pelotin.
-Kun laki säädettiin vuonna 1992, 500 ruplaa oli valtava summa. Lakiin ei kuitenkaan säädetty indeksiehtoa, ja nyt 500 ruplaa on maksimi, hän valitteli.
(STT)