Tosi-tv:n aineksista dokumenttia

TV2:lla on vireillä uudenlainen televisiosarja ensi kevääksi. Kymmenosaisessa televisiosarjassa seurataan yhden ysiluokan syyslukukautta. Formaatti on kotoisin Ruotsista. Sarjan tuotantoyhtiö on etsinyt kuvattavaksi "sopivan huonoa" yhdeksättä luokkaa, joka näyttää nyt löytyvän Hämeenlinnasta. Sopivasti huono tarkoittaa, että luokalla kärsitään niin oppimiseen kuin oppilaiden hyvinvointiin liittyvistä ongelmista. Kuvausten aikana luokan ongelmiin pyritään porautumaan ja selvittämään niitä. Sarjaa varten luokka saa ylimääräisiä resursseja niin opetukseen kuin oppilashyvinvointiin.

- TV2:n lähtökohta on lähestyä ilmiöitä tunteen, tarinan ja yksilön kautta, kertoo TV2:n ohjelmapäällikkö Timo Järvi. Ysiluokkalaisia seuraavassa dokumenttisarjassa päästään tutustumaan kouluelämään juuri tällä tavalla.

-Koulu on koko lailla suljettu yhteisö, vanhemmatkaan eivät tiedä tarkalleen, mitä koulussa tapahtuu. Me haluamme näyttää koulun arjen. Ja toivottavasti sitä kautta syntyy muilla foorumeilla keskustelua, sanoo Järvi.

Kyseessä ei kuitenkaan ole tosi-tv.

- Vaikka kuvataan oikeita oppilaita niin koulussa kuin vapaa-ajallakin, niin tämä ei tee ohjelmasta tosi-tv:tä, huomauttaa mediakulttuurin tutkija Mikko Hautakangas Tampereen yliopistosta.

- Kyseessä on dokumenttisarja, määrittelee ohjelmapäällikkö Timo Järvi.

Sarjan ruotsalainen esikuva on palkittu asiaohjelma niin kotimaassaan kuin kansainvälisestikin. Se nostatti laajan keskustelun nuorten hyvinvoinnista ja koulunkäynnistä. Mediakulttuurin tutkija pitää ohjelmaideaa kaikin puolin kannatettavana, vaikka siihen sisältyy riskejäkin.

- Kaikki riippuu tekijöiden moraalista ja herkkyydestä arvioida, minkälainen materiaali saattaa olla kuvatulle nuorelle vahingollista, sanoo tutkija.

Timo Järvi on hyvin perillä formaatin riskeistä, mutta ei näe siinä ylitsepääsemättömiä ongelmia.

- Meillä ei ole mitään tarvetta vaikeuttaa ohjelmassa esiintyvien 15-16-vuotiaiden elämää.

Lupa ei pyhitä mitään

Ennen kuvauksien aloittamista tekijät kysyvät luvat niin oppilailta, vanhemmilta kuin opettajiltakin. Tämä ei silti oikeuta mihin tahansa, huomauttaa mediakulttuurin tutkija.

- Toki lupaa voidaan teoriassa väärinkäyttää niin, että mennään sen mahdollisimman dramaattisen tv-viihteen ehdoilla ja sanottaisiin sitten, että meillä oli lupa tähän. Mutta tämäntyyppisten ohjelmien tekijöiden ammattitaitoon kuuluu osata arvioida, mitä voi käyttää ja mitä ei, sanoo tutkija Mikko Hautakangas.

-Haluamme kyseenalaistaa kouluopetuksen malleja ja katsoa, minkälaista keskustelua siitä syntyy, sanoo ohjelmajohtaja Järvi.

Parhaimmillaan ohjelma saattaa näyttää, minkälaista ysiluokkalaisten todellisuus on. Joka tapauksessa keskustelua tarvitaan, kun Pisa-tutkimukset antavat huipputuloksia samaan aikaan kun esimerkiksi koulukiusaaminen ja mielenterveysongelmat ovat osa jokapäiväistä koulumaailmaa.