Törkeiden ympäristörikosten määrä kasvoi

- Törkeiden tapausten lisääntymiseen on useitakin syitä. Yksi on se, että viranomaisten aktiivisuus on lisääntynyt. Ympäristöviranomaiset ovat aiemminkin olleet kiinnostuneet näistä tapauksista, mutta nyt poliisikin on lähtenyt täysillä mukaan. Toinen syy voi olla se, että lama-aikana tuo säästöä, kun yritys kippaa jätteet luontoon ja yrittää sieltä saada kilpailuetua, selittää poliisitarkastaja Matti Rinne Poliisihallituksesta.

Viranomainen samoilla linjoilla

- Sekä poliisi että me viranomaiset olemme nyt valppaampia ja ympäristörikoksia havaitaan aiempaa paremmin. On selvää, että monilla ympäristörikoksilla tavoitellaan taloudellista hyötyä. Toivoisin kyllä esimerkiksi rakennusfirmoilta valppautta, että pidettäisiin huolta siitä, mihin rakennusjätteet ja ylijäämämaat päätyvät, sanoo ympäristönsuojeluyksikön päällikkö Eija Lehtonen Uudenmaan elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksesta.

Metsästysrikoksia enemmän

Poliisin tietoon tuli viime vuonna 164 ympäristön turmelemistapausta. Törkeitä tapauksia oli 10. Niiden määrä tuplaantui edellisvuodesta. Myös metsästysrikosten määrä lisääntyi selvästi: niitä tuli poliisin tietoon 263, kun edellisvuonna luku oli 198.

Yleisin ympäristörikos Suomessa on edelleen jäterikkomus: jätteitä kipataan surutta luontoon. Jäterikkomuksia kirjattiin viime vuonna 308.

Kaikkiaan poliisin tietoon tuli viime vuonna 1075 ympäristörikosta. Edellisvuoden luku oli 1 066.

Ympäristörikokset osa talousrikollisuutta

Toissavuonna Pääkaupunkiseudulla paljastunut tapaus, jossa jätehuoltoyritys laski vuosien ajan jäteöljyjä ja rasvoja sadevesiviemäreihin, herätti myös poliisin huomaamaan, että vakavat ympäristörikokset ovat osa talousrikollisuutta.

- Tämä lokajäteasia viimeistään paljasti sen karun kuvan, että ne on tosiaan vakavia, järjestelmällisiä rikoksia, joihon on puututtava niillä lääkkeillä, jota vakavaan rikollisuuteen on kohdistettava, muotoilee Matti Rinne.

Edelleen ympäristörikoksista tuomitut rangaistukset ovat lieviä ja vain joka kolmas poliisin tietoon tulleista tapauksista selviää.

- Kyllä vieläkin pitäisi viranomaisten yhteistyötä tiivistää. Tuomioissakin pitäisi päästä kovemmalle tasolle ja rikoshyöty tuomita aina maksettavaksi. Lisäresurssit olisivat myös tervetulleita. Aluehallinnon uudistus toi meille rankkoja henkilöstövähennyksiä eikä se oikein sovi yhteen ympäristörikosten selvittämisen ja lisääntyvän valvontatarpeen kanssa, arvostelee Eija Lehtonen.