Törkeästä vakoilusta Suomessa jopa elinkautinen – tällainen tuomio odottanee Snowdenia

Maailman kenties seuratuin mies on tällä hetkellä amerikkalainen tietovuotaja Edward Snowden. Häntä epäillään muun muassa maanpetosrikoksista.

Suomessa maanpetosrikosepäilyt ovat erittäin harvinaisia eikä niistä ole viime vuosina annettu tuomioita. Esimerkiksi törkeästä vakoilusta voisi kuitenkin saada Suomessa elinkautisen ja vakoilusta maksimissaan kymmenen vuoden vankeusrangaistuksen.

– Nämä ovat erittäin rangaistavia tekoja kaikkialla maailmassa, sanoo rikosoikeuden professori Matti Tolvanen.

Vakoilusta voitaisiin tuomita ihminen, joka hankkii tietoja tarkoituksenaan hyödyttää toista valtiota tai vahingoittaa Suomea. Tiedot voivat liittyä esimerkiksi maanpuolustukseen, valtiontalouteen, ulkomaankauppaan tai energiahuoltoon. Pelkkä yrityskin on rangaistava.

Laki voi suojata vuotajaa

Asiantuntijat eivät spekuloi, miten Snowdenin teko tuomittaisiin Suomessa. Kotimaassaan Snowdenia uhkaa kymmenien vuosien vankeustuomio, arvioi Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Mika Aaltola.

The Washington Postin mukaan Snowdenia odottavat jo syytteet ainakin hallituksen omaisuuden varastamisesta ja turvallisuustietojen vuotamisesta.

Aaltolan mukaan lisää lienee luvassa. Yksi raskauttava syyte voi olla vihollisen avustaminen.

– Vihollinen on Yhdysvalloissa ollut pääsääntöisesti terroristijärjestö. Voidaanko olettaa, että Snowdenin toiminta on suoraan tai epäsuorasti auttanut terroristijärjestöä?

Aaltolan mukaan tilannetta mutkisti se, että Snowden meni tietojensa ja tietokoneensa kanssa Kiinaan ja Venäjälle.

– Jos USA pystyy osoittamaan, että tietoa on tätä kautta vuotanut tai edes sellainen vaara on ollut, se näyttää pahalta Snowdenin kannalta.

Yhdysvalloissa on parhaillaan käynnissä oikeudenkäynti tietovuodoista. Sotilas Bradley Manningia uhkaa elinkautinen vankeusrangaistus kansallisen turvallisuuden vaarantamisesta. Hän vuosi yli 700 000 diplomaattiasiakirjaa ja muita tietoja paljastussivusto Wikileaksille.

– Wikileaks-vuodoissa annettiin asiakirjoja, joilla oli aika matalan tason salaus. Snowdenilla sanotaan olevan hallussaan isoja määriä huippusalaisia asiakirjoja, Aaltola vertaa.

Hän uskoo, että sekä Manning että Snowden pyrkivät vetoamaan Yhdysvaltain lain kohtaan, joka voi taata vuotajalle suojaa, mikäli vuodon katsotaan koskeneen laitonta toimintaa.

Tietovuoto harvoin vakoilua

Suomessa tietovuotoja on käsitelty lähinnä salassapitorikoksina tai virkasalaisuuden rikkomisena. Esimerkiksi valtion virkamiesten vuotamia tietoja käsiteltäisiin todennäköisimmin tämänkaltaisilla rikosnimikkeillä.

Virkasalaisuuden rikkomisesta tuomittiin aikoinaan presidentin entinen neuvonantaja Martti Manninen, joka oli luovuttanut kansanedustaja Anneli Jäätteenmäelle (kesk.) tietoja ulkoministeriön salaisiksi merkityistä asiakirjoista.

Varsinainen maanpetokselliseksi katsottava toiminta on asiantuntijoiden mukaan erittäin harvinaista.

Viimeisin laajasti uutisoitu suomalainen tuomio maanpetosrikoksesta annettiin vuonna 2000, kun korkein oikeus tuomitsi entisen ulkoasiainsihteerin Olli Mattilan reilun vuoden ehdolliseen vankeuteen muun muassa vakoilusta. Mattila valitti KKO:n menettelystä Euroopan ihmisoikeustuomioistuimelle. Valitus katsottiin perusteettomaksi.

(MTV3 – STT)

Lue myös:

    Uusimmat