”Toivon, että tyttäreni oppivat käyttämään kirosanoja monipuolisesti” – saako vanhempi kiroilla?

Vanhempien voi olla välillä vaikea hallita kielenkäyttöään lasten seurassa. Ärräpäiden viljelyä ei yleisesti ottaen pidetä sopivana, mutta asiasta voi olla montaa mieltä.

Scary Mommy -sivustolla julkaisemassaan kirjoituksessaJill Pond avautuu räväkästi kirosanojen käytöstään. Kahden tytön äidin mukaan hänen lapsensa eivät välitä suusta pääsevistä manauksista toisin kuin muka-puhtaat puolitutut pulmuset, jotka olettavat roisikielisen äidin olevan pahasuinen ja epäonnistunut vanhempi.

– Tyttäreni haluavat minun peittelevän heidät joka yö riippumatta siitä, kuinka monta v-sanaa päivän aikana täräytän ilmoille, Jill kirjoittaa.

Kiroileva äiti myöntää, etteivät voimasanat sovi joka tilanteeseen, mutta arjessa kieltä ei ole syytä turhaan siistiä. Jotkut jopa väittävät, että sadattelevat ihmiset ovat luovempia, älykkäämpiä, hauskempia ja rehellisempiä kuin siistikieliset toverinsa.

Jill korostaa kirjoituksessaan, etteivät hänen tyttärensä ole omaksuneet äitinsä puhetyyliä, vaan näiden kiroilu jäi uhmaiän möläytyksiin.

– Ei ole olemassa pahoja sanoja. Kutsun kirosanoja aikuisten sanoiksi, joita lapseni tietävät voivansa käyttää asianmukaisesti kasvettuaan tarpeeksi. Toivon, että molemmat tyttäreni oppivat käyttämään kirosanoja monipuolisesti: substantiivina, verbinä, adjektiivina ja muilla tavoin. 

Kirosanat eivät kohdistu lapsiin

Manaileva mamma muistuttaa, ettei kiroilu yksistään tee hänestä huonoa äitiä. Jill antaa lastensa kutsua vieraita kotiinsa leikkimään ja pyjamabileisiin, paistaa vieraille pannukakkuja, kuskaa lapsiaan ympäriinsä ja vieläpä luotsaa tyttäriensä jalkapallojoukkuetta. Tiimin jäsenten vanhempien ei kuitenkaan tule olla peloissaan kielenkäytön tarttumisesta.

– Olen mestari murisemaan kirosanoja sisäänpäin, joten kenenkään ei tarvitse huolehtia minun kiroilevan heidän lastensa edessä, Jill kirjoittaa.

Äiti ei myöskään kohdista kirosanojaan lapsiinsa: ärräpäät pärähtävät suusta vahingossa aikataulun pettäessä tai väsymyksen yllättäessä. Itseilmaisu on välillä sattumanvaraista, aina yksilöllistä, ja osa siitä pitää ottaa vastaan huumorilla.

Jos siis miettii, onko luvallista kiroilla lastensa kuullen, kannattaa ajatella asiaa lasten näkökulmasta – ei mahdollisten arvostelijoiden. Mikäli vanhempana ei haittaa, jos aikuiseksi kasvanut kullannuppu täräyttää kiitoksen perään haistattelut, sadattelussa ei liene ongelmaa.

Lähde: Scary Mommy 

***

Lue myös:

    Uusimmat