Toimeentulotuen tarve kasvaa isoissa kaupungeissa

Toni kertoo, että ruljanssia sosiaalitoimiston kanssa on takana jo viisi- kuusi vuotta.

- Sosiaalitoimistoon pitää kuukausittain toimittaa kaikki tiliotteet ynnä muut paperit. Eikä ole niinkään taattua että saat sieltä mitään.

Toni kertoo saavansa kuukausittain runsaat 400 euroa, millä pitää kattaa kaikki kustannukset paitsi asunto.

Asunnon Toni on saanut asuntolasta, missä asuu muitakin nuorehkoja pitkäaikaistyöttömiä. Työtäkin hän on etsinyt, mutta huonolla menestyksellä.

- Olen etsinyt huoltomiehen töitä, rakennustöitä ja varastohommia. Yleensä on sanottu, ettei koulutus riitä tehtävään.

Toni myös muistaa olleensa 2000-luvun puolivälin tienoilla koulutuksessa työvoimatoimiston patistamana.

Työpajakurssilla opeteltiin pienkoneiden, kuten mopojen ja ruohonleikkureiden korjaamista.

Työvoimahallinnon tarjoamista koulutusmahdollisuuksista kuten myös työmarkkinatuelta Toni kertoo tippuneensa pian koulutuksen jälkeen, koska sairastui ja joutui hetkeksi laitoshoitoon.

Siitä asti toimeentulo on haettu sosiaalitoimistosta. Yleensä asioiminen sujuu jouhevasti, toisinaan ei.

- Joskus on pitänyt asianajajalta kysyä apua. Joskus virkailija saattaa esimerkiksi nauraa päin naamaa.

Työvoimatoimistossa, nykyisin ELY- toimistossa Toni asioi parin kuukauden välein.

- Siellä yleensä kysytään että haluanko töihin. Vastaan että kyllä, mutta sitten sitä työtä ei yhtäkkiä enää olekaan.

Suomen suurimman sosiaalitoimiston eli Helsingin sosiaalitoimiston tukijohtaja Leila Palviainen tietää, että kaduilla pyörii monta Tonin kaltaista pitkäaikaistyötöntä.

Toimeentulotuesta on tälle kasvavalle ryhmälle muodostunut elinehto, koska työmarkkinatuki ei riitä tai sitä ei syystä tai toisesta henkilö enää saa.

Lisäksi työvoimaviranomaiset ovat keskittyneet työllistämään ja kurssittamaan alle 25-vuotiaita.

- Sen tiedon mukaan minkä minä olen saanut, niin työvoimaviranomaiset keskittyvät nuorempiin työttömänä olleisiin ja palvelemaan elinkeinoelämän tarpeita. Pitkäaikaistyöttömien tukeminen on jäänyt heikommalle.

Pitkäaikaistyöttömyys lisääntyy aina taantuman seurauksena mutta talouden noususuhdanne ei paranna tilannetta.

Kyse on siitä että yksinkertaiset, suorittavat työt vähenevät jatkuvasti.

Näin pitkäaikaistyöttömyys juuri vähene vaikka talous elpyisi ja työllisyys muuten paranisikin.

Tilastot kertovat tuen tarpeen kasvusta

Kuuden kasvukeskuksen sosiaalitoimistosta kerätyt tilastot kertovat, että nimenomaan pitkäaikaistyöttömyys lisää vähitellen toimeentulotuen tarvitsijoiden määrää.

Kun taantuma iski vuonna 2008, näkyi se toimeentulotukijonoissa parin kuukauden viiveellä asiakasmäärän kasvuna.

Oulussa kolmen viime vuoden aikana toimeentulotukea tarvitsevien kotitalouksien määrä on kasvanut liki seitsemään tuhanteen.

Vuonna 2008 Oulun sosiaalitoimen tukiasiakkaana oli runsaat 6800 taloutta.

Espoossa ja Vantaalla tuen tarpeen kasvu on ollut niin ikään nousujohteista.

Kun Espoossa vuonna 2008 tukea sai runsaat 8200 taloutta, oli viime vuonna määrä jo 9831.

Vantaalla on erityisen paljon pitkäaikaistyöttömiä. Siellä tukea sai viime vuonna liki 10830 kotitaloutta. Vuonna 2008 määrä oli runsaat 9000.

Tampereelta tätä artikkelia varten ei saatu tuoretta tilastoa käyttöön, mutta sama trendi näkyy sielläkin.

Tampereella toimeentulotukea sai toissa vuonna runsaat 13 500 kotitaloutta, eikä mikään osoita tuen tarpeen vähentyneen viimekään vuonna.

Turun sosiaalitoimisto arvioi että toimeentulotukitalouksien määrä on kasvanut tasaisesti kolmen viime vuoden aikana vajaaseen kymmeneen tuhanteen.

Mihinkään näihin lukuihin ei sisälly valtion korvaamien maahanmuuttajien tuet.

Helsinki on luku sinänsä.

Tilastollisesti joka kymmenes helsinkiläinen on toimeentulotuen saaja, mutta lukua kasvattaa siihen lisätyt paluumuuttajat ja turvapaikanhakijat.

Viime vuonna liki 42 000 helsinkiläistaloutta sai toimeentulotukea. Määrä on valtava.

Tukijohtaja Leila Palviainen lisää, että entistä useampi pysyy toimeentulotuella pitkään, koska työtä ei löydy tai eläkkeelle ei pääse tai eläke ei riitä.

- Toimeentulotuki on tarkoitettu lyhytaikaiseksi. Yleensä päätös tehdään kuukaudeksi kerrallaan, mutta joskus voidaan tehdä pitempiäkin päätöksiä. Nyt näyttää siltä, että tällaisten pitkään jatkuneiden, yli seitsemän kuukautta tukea saaneiden osuus tilastoissa kasvaa.

Soininvaara: Toimeentulotuki on kuin kärpäspaperi

Sosiaalipolitiikan tutkija ja poliitikko Osmo Soininvaara (vihr.) on seurannut pitkään suomalaisen tukipolitiikan seurauksia.

Soininvaara oli myös avainroolissa SATA- komiteassa, jonka oli tarkoitus antaa esitys suomalaisen sosiaaliturvan uudistuksista.

SATA- komitean työ epäonnistui, mutta Soininvaaran näkemyksiä uudistuksista se ei lannistanut.

- Suomessa olemme toimeentulotuelle pudonneiden pitkäaikaistyöttömien suhteen selvästi huonompia kuin muissa pohjoismaissa. Meillä heidät ulkoistetaan ikään kuin penkille istumaan, kun muissa pohjoismaissa he ovat työssä yhteiskunnan palkkaamina.

Sen tutkija-poliitikko toki tietää, että ongelma on rakenteellinen. Sopivia työmahdollisuuksia vajaakuntoisille tai taidoiltaan vanhanaikaisille pitkäaikaistyöttömille ei tahdo löytyä. Toimeentulotuki on silti huono tukimuoto, koska se passivoi varmasti.

- Se on kuin kärpäspaperi. Kun siihen pääsee kiinni, siitä on erittäin vaikea irrottautua.

Soininvaara esittää, että työmarkkinatuen nosto vapauttaisi monet jatkuvasta toimeentulotukikierteestä ja ainakin periaatteessa antaisi mahdollisuuden hakeutua työmarkkinatuella tuettuun työhön esimerkiksi kolmannelle sektorille. Toimeentulotuella ei ole tällaista aktivoivaa vaikutusta.

- Jos työmarkkinatukea nostetaan niin suurin osa siitä rahasta tulee takaisin sitä kautta että samat henkilöt jotka saavat nyt työmarkkinatukea eivät saisi enää toimeentulotukea. Silloin nämä henkilöt eivät saa sinänsä enempää rahaa mutta heidän tilanteensa paranee.

Työ- ja elinkeinoministeriö tekee parhaillaan tutkimuksia rakennetyöttömyydestä ja siitä miten siihen voisi vaikuttaa.

Akuutteihin ongelmiin kuten tuetun työn puutteeseen tuskin on kuitenkaan luvassa nopeita ratkaisuja.

Katso Pauli Poutasen juttu (Seitsemän uutiset 23.1.2011)