Toimeentulotuen budjetit ylittymässä monissa kunnissa

Asiakkaiden määrä on kuitenkin pysynyt samana tai jopa vähentynyt. Myöskään ruuan hinnan nousu ei selitä menojen kasvua.

- Tärkein tekijä on kuntien kalleusluokituksen poistuminen tämän vuoden alussa, kertoo Lahden kaupungin laskentapäällikkö Anu Mäkelä.

Kainuun maakuntayhtymän sosiaali- ja terveysjohtaja Tuomo Pääkkönen harmittelee, ettei kunnilla ollut mahdollisuutta varautua kunnolla menojen kasvuun.

- Kuntien budjetit oli jo tehty siinä vaiheessa, kun "lainsäätäjän lahja", eli lopullinen tieto tuen perusosan määrästä indeksikorotuksineen tuli viime vuoden lopulla.

Ruokamenoihin lisätukea vain poikkeustapauksissa

Toimeentulotuen määrä on sidottu eläkeindeksiin, joka puolestaan määräytyy elinkustannusindeksin perusteella. Indeksitarkistus tehdään vuosittain. Tuen perusosan on lain mukaan katettava muun muassa ruokamenot.

Ruuan hinnan nousu merkitsee toimeentulotukea tarvitseville tarkkaa sentin venytystä, sillä kesken vuoden tuen määrää ei nosteta.

- Harkintaa voidaan käyttää poikkeustapauksissa, esimerkiksi jos asiakas joutuu noudattamaan tiettyä ruokavaliota jonkin sairauden takia, sanoo Tampereen toimeentuloturvan päällikkö Timo Ruohola.

Tampere on aiemmin kuulunut ykköskalleusluokkaan, mutta menot ovat kasvussa myös siellä. Suurin syy löytyy Ruoholan mukaan asumiskustannusten noususta. Ne eivät kuulu toimeentulotuen perusosan piiriin.

Stakesin tilastojen mukaan toimeentulotukea saaneiden kotitalouksien määrä on vähentynyt tasaisesti vuodesta 1997 lähtien. Vuonna 2007 vähennys oli neljä prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Toimeentulotuen bruttomenot kasvoivat kuitenkin koko maassa seitsemän prosenttia.

- Täsmällistä tietoa syistä ei ole. Yksi arvio on, että työmarkkinatuelta toimeentulotuelle pudonneiden määrä on lisääntynyt. Tähän viittaa myös se, että 10-12 kuukautta tukea saaneiden suhteellinen osuus on kasvanut, arvio tutkija Jouko Karjalainen Stakesista.

(MTV3-STT)