Tiukka talouskuri jatkuu Helsingissä

Kaupunginjohtaja Eeva-Riitta Siitonen joutuu etsimään jälleen säästökohteita.

Helsinki jatkaa ensi vuonnakin tiukkaa talouslinjaansa. Syynä on se, että säästöistä huolimatta vuosikate ei vielä kata poistoja, vaan talous pysyttelee reilusti miinusmerkkisenä. Lisäksi Helsinkiä rasittaa ennakoitua pienempi verotulopotti, mikä pakottaa lisälainan ottoon. Ensi vuoden talousarvioehdotuksessa vuosikate tosin yltää 100 miljoonaa euroa plussalle, mutta tilikauden tulos jää silti lähes 35 miljoonaa euroa miinusmerkkiseksi.

Kaupunginjohtaja Eeva-Riitta Siitonen ehdottaakin, että vuoden 2004 käyttömenot pysyvät budjettiraamissa eli menoja lasketaan viisi prosenttia tämänvuotisesta. Investointimenoja karsitaan lähes 40 prosenttia.

Budjettiraamin laskelmat perustuivat siihen, että veroprosentti ja verotulot pysyvät kuluvan vuoden tasolla. Keväiset verotulolaskelmat ovat kuitenkin osoittautuneet liian optimistisiksi, joten kaupunki joutuu kattamaan aukon uudella lainalla. Ensi vuonna verotuloja kilahtaa kaupungin kassaan 1991,5 miljoonaa euroa, mikä on peräti 66,2 miljoonaa euroa vähemmän kuin kuluvan vuoden talousarviossa.

Uhkana kustannusnousu

Ensi vuonna Helsingin lainakanta kasvaa kaikkiaan 85 miljoonaa euroa. Talousarviopäällikkö Lauri A. Manninen ei katso kehitystä hyvällä.

-Alkuperäinen tavoite kyllä oli se, että nettolainanottoa ei olisi ollut enää ensi vuonna ollenkaan. Vaikka kaupungin toimintamenot onkin nyt saatu käännettyä laskuun, taloutta uhkaa etenkin sosiaalitoimen ja erikoissairaanhoidon kustannuskehitys. Suurin peikko on Hus, jonka kustannukset pyrkivät jatkuvasti ylittymään, summaa Manninen.

Toinen merkittävä uhka on väestökato naapurikuntiin, mikä pienentää entisestään kunnallisverokertymää.

-Poismuuttajat näyttävät myös olevan hyviä veronmaksajia, mikä on huono puoli verotulojen kannalta, Manninen muotoilee.

Leikkaukset kohdistuvat palveluihin

Kaupunkilaiselle säästökuuri näyttäytyy palveluista tinkimisenä. Sosiaali- ja terveystoimessa jatketaan päivähoidon mitoittamista suhteessa lasten määrään. Tämä tietää päiväkotien sulkemista, mutta toisaalta myös muutaman uuden rakentamista kasvualueille. Ensi vuonna lasten määrän arvioidaan vähenevän 700:llä.

Sosiaalipuolen henkilökunnan työtaakkaa lisää se, ettei sijaisia saa enää parin päivän poissaoloon, vaan paikkaukset täytyy hoitaa sisäisillä järjestelyillä. Myös vakanssien täytössä noudatetaan "tiukkaa harkintaa".

Vanhempia kannustetaan valitsemaan yksityinen hoitopaikka tai viemään lapsi perhepäivähoitoon. Lasten määrän vähenemistä huomioidaan myös niin, että neuvoloista vähennetään terveydenhoitajia.

Myös terveysasemapalveluja ja päiväsairaalatoimintaa keskitetään ja vähennetään. Psykiatriassa vähennetään 15 sairaansijaa. Akuuttihoito keskitetään kolmeen sairaalaan Laaksoon, Malmille ja Herttoniemeen, mutta kuntoutus jää Koskelaan. Pitkäaikaishoidettavat keskitetään pääosin Kivelään, Koskelaan, Suursuolle ja Myllypuroon.

Liikennelaitos korottaa hintojaan ja karsii raitiovaunu- ja bussiliikennettä. Talousarvioehdotuksen mukaan keskimäärin hinnat nousevat 9,5 prosenttia.

(MTV3-STT)