Tilusjärjestelyillä tavoitellaan tiiviimpiä tilakokonaisuuksia

- Uudella menettelyllä pyritään vähentämään traktoriliikennettä maanteillä. Liikenneturvallisuus ja myös ympäristöseikat ja tietysti myös viljelijöiden kustannukset, joita tässä pyritään pienentämään, tilusjärjestelypäällikkö Kalle Konttinen kertoo.

Käytännössä aluksi tarvitaan viljelijän pyyntö maanmittauslaitokselle tarveselvityksestä. Tämän jälkeen tietojärjestelmien avulla kartoitetaan mahdollisuuksia ja tiedotetaan kyseisille viljelijöille vaihtomahdollisuudesta.

Alkuselvitys on viljelijälle maksuton. Toteutusvaiheeseen voi hakea rahoitusta maa- ja metsätalousministeriöstä tapauskohtaisesti. Käytännössä viljelijälle jäävät kustannukset ovat Konttisen mukaan noin 100 euron luokkaa hehtaaria kohden.

Kokeilusta selkeitä säästöjä

Tilakokojen kasvettua ja peltolohkojen pirstouduttua yhä hajanaisemmiksi tarve jonkinlaiselle järjestelylle tunnistetaan monella taholla. Nurmijärveläinen maanviljelijä Kallepekka Toivonen joutuu ajamaan pahimmillaan noin 20 kilometriä kauimmaisille pelloilleen. Eikä Toivosen välimatkat ole vielä läheskään suurimmasta päästä.

- Monesti se ei ole pelkästään se traktori mikä pitää siirtää. Nyt kylvöaikaan esimerkiksi täytyy siemenlannoitevaunu myöskin tuoda tänne ja sitten se tarkoittaa sitä, että jos yksin olet, niin jonkun täytyy tulla sut hakemaan ja sitten menet hakemaan traktoria.

- Kyllä se varmasti on paitsi ajallisesti, mutta myös kustannuksellisesti aika iso tekijä, Toivonen laskee.

Tilusjärjestelymallia kokeiltiin aluksi pilottiluontoisena Etelä-Pohjanmaalla. Siellä kokeilusta saatiin varsin hyviä, konkreettisia tuloksia.

- Tässä meidän pilottihankkeessa vaihdettiin tiluksia vajaat 300 hehtaaria. Sen kautta pystyttiin vähentämään viljelykustannuksia tommoiset vähän vajaat 30 000 euroa per vuosi, per koko järjestely.

Löytyykö halukkaita vaihtajia?

Näytöt hyödyistä sekä tarve järjestelyistä on siis olemassa, mutta ovatko viljelijät silti valmiita luopumaan omista pelloistaan?

- Vähän kuin tilatkin, niin peltolohkotkin on jokainen omanlaisensa eli tottakai siinä tarvitaan kyllä hyvää tahtoa ja semmoista luottamusta myöskin naapuria kohtaan, että se on varmasti se lopputulos molempien kannalta järkevä ja hyvä asia, Kallepekka Toivonen arvelee.

Samanarvoisten ja kaltaisten maiden löytyminen ja niiden todentaminen voikin olla yksi rajoittava tekijä vaihdosten tiellä. Toivonen toimii itse myös MTK Uusimaan puheenjohtajana ja pitää tärkeänä, että asiasta ainakin viljelijöitä tiedotettaisiin.

- Ilmanmuuta tämä asia on selvittämisen arvoinen ja siinä mielessä näen, että tuottajaliitolla on oma roolinsa mitä voitaisiin tehdä asian eteenpäin viemiseksi.