Tieverkon kehittäminen hidastuu

Lähivuosina perustienpidon rahoitus pysyy niukkana ja suuret tiehankkeet jäävät vähiin. Tiehallinnon toiminta- ja taloussuunnitelma vuosiksi 2007-2011 keskittyy tieverkon päivittäisen liikennekelpoisuuden ja kunnon turvaamiseen.

Perustienpidon rahoituksesta, joka on noin 550 miljoonaa euroa vuodessa, menee yli 90 prosenttia tieverkon kunnossapitoon. Alueellisiin, liikenneympäristöä parantaviin toimiin jää kunkin tiepiirin käytettäväksi alle 10 miljoonaa euroa. Tiehallinnon mukaan tällä summalla ei voida toteuttaa kuin murto-osa maakuntien ja kuntien esittämistä hankkeista.

- Suunnitelma on tehty hallituksen hallituskauden alussa hyväksymiin kehyksiin, jotka ovat todella tiukat, kertoi Tiehallinnon pääjohtaja Eero Karjaluoto Helsingissä tänään.

Tiehallinnon laskelmien mukaan perustienpitoon tarvittaisiin vuosittain ainakin 710 miljoonaa euroa, eli korotustarve nykyisestä olisi noin 160 miljoonaa. Nykyisellään liikenteen palvelutaso pääteillä huononee. Esimerkiksi nopeusrajoituksia joudutaan lähivuosina laskemaan noin tuhannella tiekilometrillä.

Suurin osa Suomen päätieverkosta on edelleen kaksikaistaista ja rakennettu 1960- ja 1970-luvuilla.

Kutostielle tulossa lisäkaistoja

Investointihankkeista rakennetaan valmiiksi jo aloitetut kohteet sekä käynnistetään kaksi uutta hanketta. Nykyään investointeihin käytetään vuosittain 130 miljoonaa euroa kun Tiehallinnon laskema tarve olisi 320 miljoonaa.

Ministerityöryhmän ehdotuksessa investointeihin käytettäisiin vuodessa 190 miljoonaa euroa.

- Tälläkin tahdilla, mitä ministerityöryhmä ehdottaa, olosuhteet pääteillä huononisivat, Karjaluoto kertoo.

Jo tehtyjen päätösten mukaan valtatie 6 laajennetaan nelikaistaiseksi 44 kilometrin matkalla Lappeenrannan ja Imatran välillä. Kehä I:lle Turunväylän ja Helsingin rajan välille rakennetaan lisäkaistoja, tunneli ja uusia liittymiä. Parannettavan osuuden pituus on noin neljä kilometriä.

Tiehallinnossa toivotaan, että myös kuusi muuta valmiiksi suunniteltua hanketta saataisiin alulle. Näihin suunnitelmiin sisältyy esimerkiksi nelostien parantaminen Lusin ja Vaajakosken välillä.

Karjaluoto muistuttaa, että investointien perimmäisenä tarkoituksena on tuoda taloudellista hyötyä alueille ja yrityksille.

- Kun valtiovarainministeriön lähtökohta on se, että meillä ei ole varaa investoida, niin aika hyvä kysymys on se, että onko meillä varaa olla investoimatta, Karjaluoto kysyy.

Muiden hankkeiden ohella Suomi on myös sitoutunut E18-tien kehittämiseen Vaalimaalle asti vuoteen 2015 mennessä. Hankkeeseen on saatu myös EU:n investointitukea.

(MTV3-STT)