Tietoturva kuntoon pienellä vaivalla

Suomen tietotekniikkakirjallisuuden pioneereihin kuuluva Petteri Järvinen käy tänään julkaistussa uusimmassa kirjassaan Tietoturva & yksityisyys käsiksi arkipäiväisiin tietoturvaongelmiin. Järvinen antaa perusvinkkejä aina tiedostojen säännöllisestä tallentamisesta ja näytön säästämisestä siihen, miten välttää yksityisten tietojen kulkeutuminen vääriin käsiin jokapäiväisessä surffailussa.

Järvisen mukaan verkossa liikkuja jättää huomaamattaan jälkiään kaikkialle, missä hän tietoverkoissa käykin. Eräs Järvisen perusohjeista on, että käyttäjän kannattaa antaa itsestään mahdollisimman vähän tietoja liikkuessaan tiedon valtaväylillä.

"Suomen nettipankit turvallisia"

Suomalaiset ovat nopeasti omaksuneet pankkien internetpalveluiden käytön. Järvisen mukaan suomalaiset nettipankit ovatkin hyvin turvallisia. -Voi sanoa, että laskujen maksaminen perinteisellä tavalla voi olla vaarallisempaa. Pankeissa pitää säilyttää käteistä rahaa ja vanhus saattaa vaikka kaatua talvella matkallaan pankkiin. Ei ole tullut tietoon tapauksia, että suomalaisiin pankkeihin olisi murtauduttu netin kautta, Järvinen sanoo.

Luottokorttitietojen luovuttamisessa Järvinen sen sijaan suosittelee olemaan varovainen. -Tietoja kannattaa luovuttaa vain sellaisilla sivustoilla, jotka on varustettu SSL-suojauksella. Nettiä suurempi vaara voi olla, jos heittää roskiin luottokortin numeron sisältävän kauppakuitin.

Tarkkana sähköpostin kanssa

Salasanan joutuminen vääriin käsiin ei ole ainoa tekijä, joka kannattaa sähköpostia käytettäessä muistaa. Järvinen huomauttaa kirjassaan, että sähköpostiin pätevät samat säännöt kuin muihinkin kirjallisiin dokumentteihin, eli niitä voidaan kiistakysymyksissä käyttää kirjoittajaa vastaan.

Järvinen myös suosittelee ohjaamaan yksityiset viestit muualle kuin työpaikan sähköpostiin ja tarkistamaan lähettäjän tiedot, jos niistä on vähänkin epäselvyyttä. Webmail-palveluissa pystyy vaivatta esiintymään millä tahansa nimellä.

Tarkkana on oltava myös kierrätettäessä työpaikan postituslistoilla luottamuksellisia dokumentteja, ettei salaista tietoa vuoda väärille henkilöille. Järvisen mukaan tiettyjen sähköpostiohjelmien forward- eli edelleenlähetystoiminto toimii yllätyksellisesti. Kun viestiä kommentoivat työntekijät kuvittelevat pallottelevansa sanomaa vain toistensa välillä, se saattaa lipsahtaa myös viestin alkuperäiselle lähettäjälle, jolle sisäiset sananvaihdot eivät kuulu.

Järvinen painottaa tärkeiden viestien salaamisen tärkeyttä, jos se vain onnistuu. -Ongelmana on, että salauksesta ei ole vielä mitään kansainvälistä standardia, vain ohjelmakohtaisia versioita.

Spam eli roskaposti ovat vitsaus, jolta on hyvin vaikea kokonaan välttyä. Jotain keinoja kuitenkin on. -Ei kannata laittaa email-osoitettaan kotisivulleen. Spamin lähettäjät käyttävät hakurobotteja, jotka etsivät osoitteita sivuilta. Lisäksi kannattaa välttää kaikkien yksityisten tietojensa jakamista verkossa, Järvinen opastaa.

Jos asiattomia viestejä tai ketjukirjeitä kuitenkin ilmestyy omaan boksiin, Järvinen neuvoo tuhoamaan ne heti ja vaatimaan lähettäjää poistamaan oma nimi heti listaltaan.

Peruskursseille olisi käyttöä

Vierailtaessa yleisten koneiden kautta sellaisilla sivuilla, joihin ei halua seuraavan käyttäjän löytävän, on syytä tyhjentää poistuessaan selaimen sivuhistoria ja poistaa väliaikaiset tiedostot.

Järvinen uskoo, että läheskään kaikki eivät tätä tiedä. Palveluntarjoajan turvallisuusohjeiden tasossa on siis hiomista. -Jos netissä onkin vaikkapa vihje poistaa väliaikaiset tiedostot, harva tietää, miten se käytännössä tehdään. Työpaikoille tarvittaisiin sähköisten palveluiden perustaitoja opettavia kursseja.

Kanta-asiakaskorteilla kahmitaan tietoja

Kauppaketjujen kanta-asiakaskortteja Järvinen kritisoi suuresti. Hänen mukaansa asiakkaat antavat korttisopimuksen allekirjoittaessaan ketjuille oikeuden tarkkailla heidän ostos- ja muita tietoja ja säilyttää niitä määrittelemättömän ajan.

Etukorttien suosion salaisuutena Järvinen pitää Suomen vahvoja keskusliikkeitä. Itse häneltä ei bonusläpysköjä lompakosta löydy. -Ihmiset yrittävät vain kalastella bonuksia ja alennuksia, mutta eivät tiedä, mitä heidän tiedoillaan tehdään.

(MTV3-STT)