Tietosuojavaltuutettu: Lex Nokia on tarpeeton

Aarnion mielestä niin sanotun urkintalain suomia oikeuksia ei tarvita, jos yritykset toteuttaisivat laillisia menetelmiä jo nyt.

Aarnio toivookin, että toteutuessaan niin kutsuttua urkintalakia ei nähdä sellaisena, jota voidaan käyttää kuin ”villissä lännessä”. Tunnistetietojen käsitteleminen on vasta viimesijainen mielipide. Muun muassa tietoturvavaatimukset on oltava kunnossa.

- Yritysjohto on hermostunut, koska se ei hallitse teknistä ympäristöä, eikä se osaa asettaa konkreettisia tietoturvavaatimuksia. Yhteisöille tätä ei ole kukaan oikein opettanutkaan, Aarnio sanoo.

Tietosuojavaltuutetulle lankesi keskeinen rooli tietojen avaamisen ennakkovalvojana ja oikeussuojan takaajana. Lakimuutos edellyttää, että tunnistetietojen käsittelystä tulisi jättää ilmoitus tietosuojavaltuutetun toimistolle.

- Pelkään, että isännöitsijä tai yritysjohto toimittaa tänne tunnistetiedot sellaisenaan.

"Yritysten pitäisi määritellä liikesalaisuutensa muutenkin"

Aarnion mielestä hallituksen esityksessä käsitteet liikesalaisuudesta ovat liian väljiä. Tätä mieltä tietosuojavaltuutettu on myös yhteisötilaajan eli esimerkiksi isännöitsijän oikeuksista, missä puhutaan ohjeiden vastaisesta verkonkäytöstä.

- Haaste on meillä yhtä kova kuin poliisilla ja viime kädessä tuomioistuimella. Ongelma on myös, miten lain rikkomisesta rangaistaisiin.

Lex Nokia edellyttää esimerkiksi, että työnantaja määrittelee, mitä on salaiseksi määritelty liike- ja ammattisalaisuus. Aarnion mielestä on outoa, jos yritykset eivät määrittele sitä jo nyt.

- Ongelmana tässä on se, että lainsäätäjä on kirjoittanut käyttöjärjestelmän vain sen takia, että yritykset pakotetaan tekemään sellaista, mitä heidän tulisi tehdä jo nyt.

- Yksinkertainen esimerkki on valmisteilla oleva tietoturva-asetus, missä yrityksiä kehotetaan, ettei kaikkia asiakirjoja saa laittaa yleiselle palvelimelle.

Lakimuutoksen läpimenoa eduskunnassa parin viikon päästä pidetään lähes varmana.