Tiemaksujen käyttöönottoa pohditaan

Suomen ensimmäinen kokeilu tienkäyttömaksuista alkanee parin kolmen vuoden kuluttua.

Raskasta liikennettä koskeva maksukokeilu on tulossa Helsingistä Vaalimaalle johtavalle valtatielle 7, joka on Eurooppaan liikennöivien venäläisrekkojen runsaasti käyttämä tie. Maksut koskevat kaikkia tieosuudella liikennöiviä kuorma-autoja kansallisuudesta riippumatta.

Liikenneministeri Anu Vehviläinen (kesk.) asettaa juhannukseen mennessä työryhmän, joka laatii noin vuoden kuluessa esityksen siitä, miten maksut määräytyvät ja miten ne aiotaan periä. Työryhmä pohtii myös tiemaksujen laajempaa käyttöönottoa.

-Asia täytyy valmistella huolellisesti. Emme tahdo lisätä oman elinkeinoelämän maksurasitusta emmekä toisaalta myöskään karkottaa Venäjän läpikulkuliikennettä Suomen teiltä, ministeri sanoo.

Suomen ja Venäjän välisen maantieliikennesopimuksen mukaan kummallakin maalla on oikeus asettaa tienkäyttömaksuja. Maksujen vaikutuksia tutkineessa esiselvityksessä arvioidaan kuitenkin, että Venäjä ei välttämättä vastaa Suomen aikeisiin omilla tiemaksuillaan, koska valtaosa Vaalimaan kautta kulkevasta raskaasta liikenteestä on venäläistä.

Suomi ja Baltia ovat EU:n viimeiset alueet, joissa ei vielä peritä minkäänlaisia tienkäyttömaksuja. Maksuja puoltaa muun muassa halu löytää uusia rahoituskeinoja tulevaisuuden väyläinvestointeihin. Myös liikenteen päästöjä halutaan rajoittaa. Tiemaksuratkaisu saattaa osaltaan vaikuttaa myös siihen, minkälaisia muutoksia auto-, ajoneuvo- ja polttoaineveroihin tehdään.

Ovatko ruuhkamaksut seuraava askel?

Ministerin kommentit mahdollisista pääkaupunkiseudun henkilöautoliikenteen ruuhkamaksuista ovat varovaisia.

-Toivon että valtion sijasta esimerkiksi pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta YTV ja alueen kaupungit lähtisivät itse selvittämään asiaa, Vehviläinen muotoilee.

Ministeri arvioi viime kuussa STT:n haastattelussa, ettei ruuhkamaksuja ole tulossa tämän vaalikauden aikana.

Vehviläisen mukaan voisi olla paikallaan teettää tienkäyttömaksuista aiempia kyselyitä kattavampi mielipidetiedustelu. Hän uskoo, että maksut hyväksyttäisiin suhteellisen hyvin, jos kerätyt rahat palautuisivat suoraan tieverkon parantamiseen.

Perusparannuksia tarvitaan muuallakin kuin pääteillä. Keväällä etenkin Itä-Suomen metsäteollisuus kärsi puupulasta huonokuntoisten sivuteiden takia. Hallituksen varaama 20 miljoonan euron lisämääräraha käytetäänkin muun muassa kelirikosta kärsivien teiden kohentamiseen.

(MTV3-STT)