Tielaitos kokeili tienhoidon kilpailuttamista

Tielaitoksen oma tuotanto voitti viidestä tarjouskilpailusta neljä eli Forssassa, Leppävirralla, Kannuksessa ja Rovaniemellä sijaitsevat kohteet. Viidennen, Harjavallassa sijaitsevan 520 kilometrin mittaisen tieosuuden tienpidon hoitaa seuraavien kolmen vuoden ajan YIT-Yhtymä. Apulaisjohtaja Tapani Määtän mukaan Tielaitoksessa uskotaan, että tienpitoa voitaisiin jatkossa asteittain avata kilpailulle laajemminkin. Muutamia uusia pilottikohteita saatetaan kilpailuttaa jo ensi vuonna. Kokeiluilla Tielaitos hakee kokemuksia mm. markkinoiden toimivuudesta, teettämisen menettelytavoista ja urakka-asiakirjoista. Lisäksi laitoksessa seurataan mielenkiinnolla, miten YIT käytännössä hoitaa hommat tien päällä, kun sen kolmivuotiskausi tien pitäjänä lokakuun alussa käynnistyy. Tielaitos on aiemmin käyttänyt aliurakoitsijoita lähinnä tienvarsien hoidossa ja muissa pienissä kohteissa, mutta kokonaishoidon antamista ulkopuolisen yrittäjän käsiin ei ole kokeiltu.

Käytäntö on herättänyt myös kilpailuviranomaisten mielenkiintoa, koska Tielaitos toisaalta kilpailee yksityisten maanrakentajien kanssa, kun se myy palvelujaan esimerkiksi kunnille. Nyt kilpailutettuihin urakoihin sisältyvät talvi- ja kesähoitotyöt ja liikenneympäristön hoito, mutta ei esimerkiksi päällysteiden uusimista tai muita laajoja kunnostustöitä.

Tielaitokselle ei ole kokeneita kilpailijoita

Tielaitoksen oman tuotannon vahvuus tarjouskilpailuissa ei tullut Määtän mukaan yllätyksenä.
-Se osoittaa, että Tielaitos on vahva ja osaava kunnossapitäjä. Toisaalta sillä on pitkän kokemuksen tuoma etumatka eikä markkinoilla ei ole tällä alalla kovin paljon osaavaa ammattikuntaa tarjouksia tekemäänkään. Jos tätä pikkuhiljaa kokeilujen kautta avataan, kilpailu voi kiristyä ja muutkin pärjäävät, Määttä pohtii. Jo nyt käyty kilpailu osoitti, että myös yksityisillä yrityksillä on valmiuksia tehdä teiden hoitourakoita. Nyt järjestettyihin tarjouskilpailuihin osallistui kohteesta riippuen kahdesta neljään yksityistä yritystä, sekä isoja että pieniä. Kuitenkaan kaikki ne isot valtakunnalliset yritykset, joiden etukäteen odotettiin kiinnostuvan, eivät olleet mukana. Suomessa on yhteensä 77000 kilometriä tieverkkoa, jonka kunnossapitoon Tielaitos käyttää vuodessa toistatuhatta miljoonaa markkaa.

Nyt kilpailutetut tienpätkät olivat 400-800 kilometrin mittaisia, ja ja kolmivuotisten urakkasopimusten arvot vaihtelivat 11,1:stä 18,4 miljoonaan markkaan. Sen pienempiä kohteita ei Määtän mielestä juuri ole mielekästä lähteä kilpailuttamaan, sillä pelkkä paperisota paisuisi kohtuuttomaksi. Jo 500 kilometrin pätkiin jaettuna tieverkosta kertyy toistasataa eri kohdetta.
-Erilaisia urakan sisällön kokoonpanoja voidaan tietysti tehdä vaikka millä tavalla, mutta pientä sillisalaattia tienpidosta ei haluta tehdä. Kohtuullisen suuri kokonaisvaltainen vastuu olisi se, mitä mahdollisella kilpailuttamisella haettaisiin, Määttä arvioi. Määttä muistuttaa, että tienpidon avaaminen kilpailulle on pitkälti myös poliittinen kysymys ja riippuu valtioneuvoston linjauksista. Toistaiseksi päättäjät ovat olleet sitä mieltä, että pääsääntöisesti tienpitoa ei pidä kilpailuttaa. Tielaitoksen sisällä sekä tuotanto- että tilaajapuolella olisi Määtän mukaan valmius kilpailun lisäämiseen.