Tiekirkoista löytyy arvokasta historiaa

Suomessa ja muualla Kalotilla on jälleen tänä kesänä avoinna tiekirkkoja, joihin ihmisiä kutsutaan hiljentymään. Mutta kirkot eivät ole vain hiljentymispaikkoja. Kirkot ja niissä säilytettävät esineet ovat myös korvaamaton osa suomalaista historiaa.

Tiekirkkoja on liki 250, mukana ensi kertaa myös ortodoksisia kirkkoja. Kirkot on koottu esitteeksi, josta ne kartan avulla helposti löytyvät, kuten vuonna 1689 rakennettu Sodankylän vanhakirkko, joka on Suomen vanhimpia säilyneitä puukirkkoja. Kirkon puulattia on alkuperäinen ja siihen ovat vuosisatojen varrella kuluneet kymmenientuhansien kirkkovieraiden surun ja ilon askeleet. Lattian alla on vieraan katseelta kätkettynä seitsemän muumioitunutta ruumista.

Keminmaan Pyhän Mikaelin kirkko taas on Suomen pohjoisin keskiaikainen harmaakivikirkko. Kirkko rakennettiin tiettävästi vuosina 1519 - 1521. Siellä voi hiljentyä entisen kirkkoherran, vuonna 1629 kuolleen, Nikolaus Rungiuksen muumioituneen ruumiin äärellä. Hänen kerrotaan sanoneen: "Jos minun sanani eivät ole tosia, niin ruumiini mätänee. Mutta jos ne ovat tosia, se ei mätäne".

Mutta mitä mielenkiintoista löytyy Oulun tuomiokirkosta? -Ainakin Suomen vanhin muotokuvamaalaus, jonka tiedetään esittävän jotakin tiettyä henkilöä. Johannes Messeniuksen muotokuva, kertoo Oulun tuomiokirkon opas Arto Karppinen. -Se on maalattu todennäköisesti vuonna 1611. Kasakat iskivät taulun läpi keihäillä ja muilla teräaseilla 19 reikää vuonna 1714 isonvihan alkajaisiksi.

Idempänä, Muhoksella on Suomen vanhin käytössä oleva puukirkko, rakennettu vuonna 1634. -Täällä on mielenkiintoinen virsitaulu. Mieshenkilö on sovittanut syntejään sillä, että on lahjoittanut Muhoksen kirkolle tämmösen hienon virsitaulu, vt. kanttori Erika Karhumaa selvittää.

Useimmissa tiekirkoissa on opas ja pääsääntöisesti ne ovat avoinna päivittäin kymmenestä kahdeksaantoista.

(MTV3)

Lue myös:

    Uusimmat