USA 2004. Ohjaus: Roland Emmerich. Käsikirjoitus: Roland Emmerich & Jeffrey Nachmanoff Emmerichin tarinan pohjalta. Kuvaus: Anna Foerster, Ueli Steiger. Leikkaus: David Brenner. Lavastus: Barry Chusid. Musiikki: Harald Kloser. Tuotanto: Roland Emmerich & Mark Gordon. Pääosissa: Dennis Quaid, Jake Gyllenhaal, Ian Holm, Emmy Rossum, Dash Mihok, Jay O. Sanders, Sela Ward, Austin Nichols, Arjay Smith, Tamlyn Tomita. Kesto: 124 min.
Saksanmaalta Hollywoodiin matkannut käsikirjoittaja-ohjaaja Roland Emmerich palaa epookkikokeilunsa The Patriot (2000) jälkeen omimmalle alueelleen, scifin ja katastrofikuvausten pariin. Sanottakoon heti, että katastrofielokuvat kuuluvat itselläni samaan sarjaan kuin sukellusvene-elokuvat; ne sytyttävät aina. The Day After Tomorrow on lisäksi katastrofielokuvana parhaasta päästä. Ilmastopainajaisen kuvaus ja pohjoisen pallonpuoliskon selviytymistaistelu on kiehtovaa katseltavaa.
Kuten Emmerichin tuotannossa usein aiemminkin (Stargate, Independence Day, Godzilla) keskeinen henkilö on tiedemies, tällä kertaa ilmastotieteilijä Jack Hall (Quaid). Hänen varoutuksensa valmistautumisesta ilmaston lämpenemiseen menevät kuuroille korville ja luonto alkaakin iskeä takaisin yllättäen ennen aikojaan. Sää yltyy supermyrskyksi, jonka silmä jäädyttää kaiken tielleen osuvan, uusi jääkausi uhkaa. Etelämantereella vaellellut Hall päättää lähteä pelastamaan poikaansa Samia (Gyllenhaal) jäätyneen tulvan eristämästä ja jäädyttämästä New Yorkista.
Katastrofielokokuvissa alku on elintärkeä. Sen pitää olla tehokas, ja sen Emmerich tietää. The Day After Tomorrow tempaa mukaansa ensi sekunneista lähtien. Ilmastomullistus tulee päälle voimalla, joka naulaa katsojan penkkiinsä, mutta myös Emmerichin tarinaansa ripottelemat henkilöt ovat kiinnostavia. Samaistuttavia uhreja ja selviytyviä on löydyttävä ja myös siitä kirjoittaja-ohjaaja on hyvin selvillä. Ihmisten kohtaloita seuraa mielenkiinnolla samalla kun äimistelee upeasti toteutettuja luonnonvoimia.
Kuvallisisiin tehosteisiin on elokuvassa paneuduttu täysipainoisesti, mutta silti Emmerich pitää kerronnan dynamiikan hanskassaan. Vaikuttavat ja painajaismaiset näkymät tuivertavista tornadoista, myrskyävistä meristä ja kaiken jäädyttävästä toposfäärin henkäyksestä uppoavat tarinaan saumattomasti ja venyttelemättä. Huoli henkilöhahmoista pysyy intensiivisenä koko ajan.
Lajityyppi vetää tietysti perässään myös paatoksen taakkaa, mikä oli haudata Independence Dayn kähisevine presidentteineen. Jääkauden kynnyksellä suvantokohtien siirappinen dialogi ja pakolliset opetukset tulee nieltyä yllättävän sujuvasti, eivätkä ne pilaa elokuvanautintoa.
Monien erikokoisten roolien veteraani Dennis Quaid jatkaa hyvin Emmerichin tiedemiesjoukkoa älykkäänä toimijana. Jake Gyllenhaal vetää myös hyvän roolin ihastuksensa ja sekalaisen ihmisjoukon kanssa New Yorkin kaupunginkirjastoon pelastautuvana ilmastotieteilijän poikana Samina. Lukuisista pikkurooleista jää mieleen Ian Holm myrskyn Brittein saarille eristämän sääaseman pomona.
Roland Emmerich hemmottelee siis katastrofielokuvien ystäviä. The Day After Tomorrow pitää tiukasti myrskyisässä otteessaan ja kaiken viihdyttävyytensä jatkoksi antaa myös ajateltavaa luomakunnan kruunun suhtautumisesta elinympäristöönsä.
Teksti: Jari Rantala
Kuva: FS Film