Terveysvalvonta: Olo on joskus aseeton

Nyt esimerkiksi Rovaniemen terveysvalvonta suunnittelee tehostavansa pakkokeinojen käyttöä ruokakaupoissa, jotka eivät ole saaneet asioita kuntoon toistuvista kehotuksista huolimatta.

Rovaniemen terveysvalvonnan johtaja Pälvi Palojärvi kertoo, että jos toimija ei reagoi huomautuksiin, kaupungissa ryhdytään käyttämään elintarvikelain mukaisia pakkokeinoja aiempaa tiukemmin.

Elintarviketurvallisuusvirasto Evira on ehdottanut pakkokeinojen käytön tehostamista koko maassa. Palojärvi painottaa, että suoranaista terveysvaaraa aiheuttaneissa tilanteissa niihin on turvauduttu aikaisemminkin, nyt tarkoitus on madaltaa kynnystä reagoida niiden avulla pienempiinkin rikkeisiin.

- Suomessa on ollut perinteisesti sellainen toimintatapa, että kehotetaan kerran ja toisenkin ja vielä mahdollisesti kolmannenkin kerran. Esimerkiksi omavalvonnan puuttuminen on kuitenkin merkittävä juttu, koska lain mukaan se pitää olla.

Raskas byrokratia ahdistaa

Elintarvikelain mukainen elintarvikevalvontaviranomainen on monijäseninen toimielin. Rovaniemellä asioita hoitaa perusturvalautakunta, joka viimekädessä päättää pakkokeinoista. Terveysvalvojat esittävät lautakunnalle näkemyksensä tilanteen vaatimista keinoista.

Pakkokeino voi olla kirjallisena annettu määräys tai kielto, johon täytyy määrätyssä ajassa vastata. Toimijan luvat voidaan uhata peruuttaa tai tälle voidaan langettaa uhkasakko. Pakkokeinot tulevat harkintaan esimerkiksi silloin, jos elintarvikealan toimija ei kehotuksista huolimatta toimita omavalvontasuunnitelmaa hyväksyttäväksi terveysvalvontaan.

Palojärven mukaan ongelmia pakkokeinojen käytössä aiheuttaa sen raskas byrokraattisuus.

- Elintarvikelaissa konstit ovat osittain delegoitu terveystarkastajille ja eläinlääkäreille, mutta pakkokeinoja ei voi delegoida. Ne on pakko viedä aina lautakunnan kautta.

Palojärven mukaan terveysvalvoja on joissain tilanteissa aseeton. Toistuvat huomautukset pienistä puutteista ärsyttävät molempia osapuolia, mutta hidas ja raskas pakkokeinojen käyttö voi tuntua liioittelulta.

- Joissain tapauksissa puutteet ovat sen verran pieniä, ettei oikein tee mieli lähteä käymään tätä byrokratiaa läpi lautakunnan kautta. Se aika on pois jonkin muun asian hoitamisesta. Näissä tapauksissa kaipaisi jotain helpommin käyttöönotettavaa asetta.

Palojärvi ymmärtää kuitenkin, että toimijan oikeusturvan kannalta on tärkeää, että monijäseninen toimielin harkitsee tapauksia.

Rovaniemellä tehostettu valvonta hoidetaan pääasiassa jo käytössä olevalla väellä.

- Meidän täytyy edelleen harkita tarkkaan ne tapaukset, jotka viedään pakkokeinoasteelle. Toimijaa täytyy kuulla usein, ja jutut täytyy viedä joka välissä lautakunnalle, joka kokoontuu kerran kuussa. Se vie aikaa ja aiheuttaa paljon paperityötä. Missään nimessä emme nyt ryhdy joka toista toimijaa uhkaamaan pakkokeinoin, mutta sellaisia tapauksia, joita on jo venytetty ja jotka on pakko saada kuntoon, lähdetään viemään tällä tavalla eteenpäin.

Siisteys on yleisin ongelma

Rovaniemen terveysvalvonnan johtaja Palojärven mukaan Rovaniemellä, kuten muuallakin, ilmenee melko paljon pieniä puutteita.

- Pieniä ongelmiahan löytyy varmasti joka paikasta, mutta sellaisia merkityksellisiä ei onneksi montaa ole. Ongelmat koskevat muitakin kuin elintarvikemyymälöitä, esimerkiksi ravintoloita ja laitoksiakin. Rovaniemellä ei ole sen enempää tarvetta pakkokeinoihin kuin muuallakaan Suomessa.

Eniten huomautuksia annetaan siisteydestä. Myös kuluneet pinnat ja tasot, joita on hankalaa pitää puhtaina, aiheuttavat ongelmia. Välillä kaupoista löytyy viimeisen käyttöpäivän ylittäneitä tuotteita, ja myös säilytystilojen lämpötiloissa voi olla huomauttamista.

- Yksittäistapauksissa esimerkiksi pakastimen lämpötila on ollut huomattavasti sallittua korkeampi. Räikeän raja on vähän häilyvä, mutta sellaisia tapauksia, joissa kaupan ovi pitäisi sulkea välittömästi, on todella harvoin, ei edes vuosittain. Näissä takana on usein muitakin ongelmia kuin välinpitämättömyys.

Lue myös: