Terveysinnostus lihottaa liikunta-alan yritysten kukkaroja

Suomalaiset käyttävät jatkossakin yhä enemmän rahaa liikunta- ja hyvinvointipalveluihin, uskoo luovien alojen kehittämisyhdistys Diges.

Liikunta-alan yritysten kassaa lihottavat yhdistyksen selvityksen mukaan etenkin terveystietoisuuden lisääntyminen, elintason nousu ja väestön ikääntyminen. Viimeisen neljän vuoden aikana liikuntapalveluihin käytetty rahamäärä on kasvanut 30 prosenttia.

Liikunnalla onkin yhä suurempi merkitys kuluttajien elämäntavan ja imagon rakentajana. Myös väestön ikääntyminen voi lisätä palvelujen kysyntää, kun eläkkeelle siirtyvillä on rahaa ja aikaa käytettäväksi hyvinvointiin.

Yritykset taas syytävät euroja liikunta- ja hyvinvointialan yrityksille, kun ne haluavat varmistaa henkilökuntansa työkyvyn säilymisen.

Liikunta-alaa on Suomessa kehitetty pitkälti urheiluseuroissa tapahtuvan kansalaistoiminnan avulla. Toimialalla on Digesin mukaan kuitenkin yhä enemmän annettavaa myös yrityselämälle. Alan tuotteita voitaisiin viedä enemmän myös ulkomaille ja turisteja voitaisiin houkutella Suomeen liikuntamatkailulla.

Uusia hyvinvointituotteita, kiitos

Liikunta-alan kasvu ei tarkoita vain uusien kuntosalien pystyttämistä. Kysyntää riittäisi uusille hyvinvointiin liittyville teknologioille ja palveluille.

Digesin toiminnanjohtajan Pekka Krookin mukaan alalle tarvitaan nyt lisää yrityksiä ja keksintöjä.

- Osa kansalaisista on todella huonossa kunnossa, ja heidät on saatava liikkumaan. Kun ihmiset havahtumat huomaamaan kuntonsa ja sen, miten siihen voi vaikuttaa, tarvitaan yrityksiä vastaamaan kysyntään, sanoo Krook.

Uusilla keksinnöillä menestyviä hyvinvointialan yrityksiä ovat esimerkiksi ennaltaehkäiseviä työterveyspalveluita tarjoava AinoActive, sykemittaukseen perustuvaa elintapamittausta kehittävä Firstbeat Technologies sekä käyttäjälle muotoiltuja juoksupohjallisia tarjoava Footbalance.

- Suomalaiset yritykset osaavat tuotteistamisen, markkinoinnin ja brändäämisen. Monesti iso haaste on se, että tuote saadaan niin valmiiksi, että sitä voidaan markkinoida. Puolen miljoonan euron tuotekehityshanke on monelle yrittäjälle liian kova pala, Krook sanoo.

(MTV3-STT)

Lue myös:

    Uusimmat