Terveyselintarvikkeiden mainontaan kaivataan tiukempia sääntöjä

Elintarviketeollisuus perää viranomaisilta uusia, täsmällisiä ohjeita siitä, miten terveysväittämiä voi käyttää elintarvikkeiden markkinoinnissa.

-Suomi on alan tutkimuksen edelläkävijöitä, mutta ellei terveysvaikutuksesta voi kertoa kuluttajille, tutkimukseen sijoitettua panostusta ei voi riittävästi hyödyntää, johtaja Seppo Heiskanen Elintarviketeollisuusliitosta sanoi liiton tilaisuudessa tänään.

Liitto on jo aiemmin esittänyt, että kauppa- ja teollisuusministeriö ja Elintarvikevirasto valmistelisivat asiasta uuden kansallisen ohjeen, sillä koko EU:n kattavia säädöksiä ei näillä näkymin saada aikaan vielä moneen vuoteen.

Markkinoinnin pelisäännöt ovat elintarviketeollisuudelle tärkeitä, koska terveysvaikutteisille elintarvikkeille povataan maailmalla tulevaisuudessa miljardimarkkinoita. Alan teollisuus käyttää niiden tutkimus- ja kehittämistoimintaan vuodessa noin 30-40 miljoonaa markkaa ja julkista rahoitusta saadaan saman verran.

Terveyselintarvikkeista toivotaan uutta vientivalttia alan kotimaiselle teollisuudelle. Sitä kaivataan kipeästi, sillä Venäjän viennin romahdettua valoa ei muuten paljon ole näkyvissä. -Tuotantovolyymit ovat pudonneet 5 prosenttia vuoden takaisesta ja 1500 henkilöä koskevat yt-neuvottelut ovat meneillään. Lisäksi teollisuuden tuotteistaan saamat hinnat jäivät viime vuonna 3 prosenttia edellisvuotta alemmiksi, Elintarviketeollisuusliiton puheenjohtaja Pekka Hämäläinen listasi tilannetta.

Liitto pitää tärkeänä sitä, että markkinoinnissa käytettyjen terveysväitteiden tueksi vaaditaan vankka tieteellinen näyttö. Muuten kuluttajien luottamus tuotteista annettuihin tietoihin voi horjua, Heiskanen huomautti.

Tuotekehitys on kallista

Terveyselintarvikkeiden kehittäminen on sen verran kallista, että niillä kannattaa tähdätä saman tien kansainvälisille markkinoille. Hämäläinen painottaa, että tämä vaatii yritykseltä pitkän tähtäimen strategista ratkaisua, jota ei välttämättä ole helppo tehdä. Vaikka kilpailu on kovaa, Hämäläinen pitää suomalaisen teollisuuden mahdollisuuksia periaatteessa hyvinä.

-Sellaiset tuotteet kuin Benecol, Xylitol ja Gefilus osoittavat, että suomalaisesta elintarviketeollisuudesta löytyy innovatiivisuutta. Sitä on nyt rohkaistava entisestään. Hämäläinen huomautti, että suomalaisilla on luonnollisesti huoli esim. bioteknisen ja muun osaamisen valumisesta ulkomaille lisääntyvien yritysfuusioiden mukana. Pienen maan etuna ovat kuitenkin elintarviketeollisuuden ja alan tutkimuslaitosten väliset poikkeuksellisen hyvät ja toimivat verkostot.

-Nyt toista vuotta käynnissä olevien elintarviketeollisuuteen liittyvien Tekesin rahoittamien tutkimusohjelmien päättyessä vuonna 2000 olisi tärkeää käynnistää heti uusia tutkimusohjelmia, joilla varmistettaisiin arvokkaan yhteistyön jatkuminen, Hämäläinen sanoo.
(STT)

Lue myös:

    Uusimmat