Terveydenhuoltomaksujen nousu hidastunut

Hammaslaakari

Terveydenhuollon kustannusten nousu hidastui suurimmissa kaupungeissa viime vuonna. Kuntaliiton teettämän selvityksen mukaan reaalikustannukset jopa alenivat 1,8 prosenttia asukasta kohden, jos palkkojen ja tarvikehintojen nousu putsataan pois. Suurimmat säästöt tehtiin Oulussa, Kotkassa, Vantaalla ja Kuopiossa. Poikkeuksen tekivät ainoastaan Turku ja Pori, joissa reaalikustannukset kasvoivat.

Kokonaiskustannukset suurimpien kaupunkien terveydenhuollossa nousivat vain 0,7 prosenttia asukasta kohden. Vuotta aiemmin vastaava luku oli 2,7 prosenttia. Kuntaliiton 11 vertailukaupungissa asuu kolmannes koko maan väestöstä. Mukana ovat Espoo, Helsinki, Jyväskylä, Kotka, Kuopio, Lahti, Oulu, Pori, Tampere, Turku ja Vantaa. Eniten rahaa asukasta kohden käyttivät järjestyksessä Helsinki, Oulu ja Kuopio vuosina 1996-1998. Pienimmät kustannukset olivat Tampereella. Toisella tilastointimenetelmällä selviää, että Kotka, Turku ja Kuopio puolestaan käyttivät eniten tuloistaan terveydenhuoltoon vuonna 1997. Pienin kustannusosuus oli Espoossa ja Vantaalla, mutta myös Helsingin osuus kuului pienimpiin. Tutkimuksessa lähes puolet kaupunkien kustannuksista kertyi yli 65-vuotiaitten hoitomenoista, mutta myös 15-49-vuotiaiden osuus on runsas 27 prosenttia. Avohoidon osuus kustannuksista on 41 prosenttia ja laitoshoidon vastaavasti 59 prosenttia.

Yhteisiä laatumittareita kaivataan

Tutkimuksen tekijä erityisasiantuntija Yrjö Lahtinen toteaa kuten kaupunkien terveysjohtajat, ettei kustannusten tilastointi kerro varsinaisesti, onko terveydenhuolto tuloksekasta, vaan paljonko siihen on markkoja laitettu. Käyntikerrat ja hoitopäivät eivät myöskään kerro koko totuutta. Laatuselvitystä pitää tehdä, kunhan löydetään yhteisiä mittareita. Esimerkiksi miten määritellään "jonon pituus" tai "tyytyväisyys hoitoon".

Toinen ongelma koskee henkilöstömenoja. Pääkaupunkiseudun palkkakustannukset ovat korkeammat kuin muualla maassa, koska elinkustannuksetkin ovat korkeammat. Joka tapauksessa tutkimus on nyt tehty jo kolmannen kerran. Uutuutena siinä olivat mm. kotihoidon kustannukset. Siinä laskettiin erityisellä rava-indeksillä asiakkaiden toimintakykyä ja hoidon sekä avun tarvetta. Työterveyshuollon kustannuksia ei vielä tutkimuksessa otettu huomioon, ja nehän tulevat enimmäkseen yksityiseltä puolelta, sanoo Lahtinen. Muuten yksityisen terveydenhoidon menot olivat mukana tilastoinnissa kaupunkien käyttäminä ostopalveluina. (MTV3-STT)