Terveydenhuollon toimivuus huolettaa suomalaisia

Tasa-arvoisuus hoidon saamisessa ei tänä päivänä toteudu terveyden- ja sairaanhoidossa. Myös terveydenhuoltojärjestelmän toimivuuteen tulevaisuudessa suhtaudutaan epäillen. Yhteiskunnalta toivotaankin lisäpanostusta terveydenhuoltoon. Tiedot ilmenevät TNS Gallupin toukokuussa tekemästä Terveydenhuoltobarometrista, jonka tiedot kerättiin valtakunnallisesti edustavan, internet-pohjaisen paneelin avulla.

Nyt ensimmäistä kertaa toteutetun Terveydenhuoltobarometrin tavoitteena on selvittää suomalaisten näkemyksiä terveydenhuoltoon ja sairaanhoitoon liittyvistä asioista. Barometrissa suomalaisten mielipiteitä kartoitetaan vastaajien hoidon tasa-arvoisuuden, omakohtaisten kokemusten sekä yhteiskunnan panostuksen riittävyyden kautta.

Tutkimukseen osallistui yhteensä 986 iältään 15–79–vuotta täyttänyttä suomalaista ympäri maan. Sen tilaajina olivat Lääketietokeskus, Sitra, Oriola, AstraZeneca ja MSD Finland.

Hoidon tasa-arvoisuus

Hoidon saamisen tasa-arvoisuus terveyden- ja sairaudenhoidossa ei vastaajien mielestä toteudu. Kahdeksan kymmenestä vastaajasta näkee sekä varallisuuden että asuinpaikan vaikuttavan saatavan palvelun laatuun.

Tätä mieltä ovat sekä julkisia että yksityisiä terveyspalveluja käyttävät kansalaiset. Julkisia palveluja käyttävien ei uskota saavan yhtä hyvää hoitoa kuin yksityisiä palveluja käyttävien.

Omakohtaiset kokemukset

Tutkimuksen mukaan suomalaisten omat kokemukset terveyden- ja sairaudenhoidosta ovat melko hyvät. Seitsemän kymmenestä tutkimukseen vastanneesta kokee, että sairastunut saa Suomessa hyvää hoitoa.

Terveydenhuollon ammattilaisten ammattitaitoon ja saadun lääkityksen tehoon luotetaan, mutta huomattavasti parantamisen varaa löydetään hoitovaihtoehdoista tiedottamisessa sekä lääkäriin pääsyn vaivattomuudessa.

Yhteiskunnan panostus

Sen sijaan yhteiskunnan panostus terveyden- ja sairaudenhoitoon ei tyydytä. Hälyttävää on se, että ainoastaan alle 40 prosenttia vastaajista uskoo, että yhteiskunta pystyy jatkossa huolehtimaan laadukkaasta sairaanhoidosta.

Kaksi kolmasosaa vastaajista on sitä mieltä, ettei terveydenhuoltoon käytetä riittävästi verorahoja. Erityisen tyytymättömiä ollaan hoitohenkilöstön määrään, mutta yhteiskunnan toivotaan panostavan enemmän myös hoitotoimenpiteistä ja lääkkeistä aiheutuviin kustannuksiin.

- Kansalaisten vaatimus ei tunnu kohtuuttomalta siinä mielessä, että Suomessa terveydenhuoltomenojen osuus bruttokansantuotteesta on selvästi pienempi kuin muissa Pohjoismaissa. Ruotsissa ja Tanskassa rahaa asukasta kohden käytetään neljännes enemmän ja Norjassa lähes 80 prosenttia enemmän kuin Suomessa, sanoo erityisasiantuntija Nadia Tamminen.

Tasokkaamman hoidon toivossa kuusi kymmenestä tutkimukseen vastanneesta olisi valmis lisäämään terveydenhuollon ja sairaanhoidon omavastuuosuuttaan. Vastaukset eivät poikenneet eri tuloluokissa.

(MTV3)