Terveydenhuollon sarjamurhaaja

Helsingin rikospoliisi epäilee 58-vuotiasta helsinkiläisnaista neljästä murhasta ja seitsemästä murhan yrityksestä. Noin kymmenen muuta tapausta on selvityksen alla ja lisää hautoja aiotaan avata. Lisää tapauksesta uutisjutussa.

Juttu on poikkeuksellinen. Poikkeuksellisuus on tietysti hyvä, vaikka saman päivän uutiset kertovat Tampereen insuliinimurhaajan elinkautisesta ja sairaaloiden lääkehoidon ongelmista.

Klassinen käsitys sarjamurhaajasta on liftareita, prostituoituja tai homoja metsästävästä ja avolava-autolla ajavasta miehestä.

Yhdysvalloissa Charles Cullenin tapauksen myötä tutkijat tarttuivat 2000-luvun alkupuolella terveydenhuollon ammattilaisten tekemiin sarjamurhiin. Cullen tappoi 16 vuoden aikana ainakin 40 potilasta kymmenessä eri sairaalassa. Miehen motiivit eivät koskaan selvinneet tarkasti.

Ilmiön laajuus paljastui. Lokakuussa 2006 Forensic Science Journal -lehdessa julkaistussa amerikkalaistutkimuksessa kerättiin tiedot vuodesta 1970 alkaen 20 maassa tehdyistä terveydenhuollon työntekijöiden tekemistä tai epäillyistä sarjamurhista. Tapauksia löytyi 90, joista 45:ssä tekijä oli tutkimuksen julkaisun aikaan tuomittu. Osassa syytteet oli hylätty, osa oli kesken.

Viimeistään tämä tutkimus synnytti englanninkielisen käsitteen "Healthcare serial killer", vaikka tutkimuksen lähdeviitteissä on lainauksia 70- ja 80-luvuilta. Englantilaisen lääkärin Harold Shipmanin murhat paljastuivat 90-luvulla. Tohtori Kuolema tuomittiin viidestätoista, mutta uhreja saattoi olla yli 200.

Suora käännös englanninkielisestä termistä on "terveydenhuollon sarjamurhaaja". Jos joku keksii paremman, niin lisätkää kommentteihin.

Amerikkalaistutkimuksessa syytetyistä 86 prosenttia oli hoitajia ja loput lääkäreitä tai muita alan ammattilaisia. Tuomituissa sarjamurhatapauksissa oli todistettu 317 murhaa ja muita epäilyttäviä kuolemia oli tullut ilmi yli 2100.

Suomen tapauksessa kyse on tietysti vielä epäilyistä, mutta samalla ilmeisen tutusta maailman laajuisesta ilmiöstä. Uusi se ei aihetta tutkineiden mukaan ole, vaan nykyisin henkirikosepäilyt paljastuvat helpommin. Monissa maailman maissa esimerkiksi seurataan tilastollisesti potilaiden kuolemia ja työntekijöiden työvuoroja.

Tämän ja muiden amerikkalaisten tutkimusten mukaan tekijöiden profilointi on vaikeaa. Muita tutkimuksia on selostettu tässä linkissä.

Motiivit vaihtelevat. Yksi mieshoitaja tappoi vähentääkseen omia töitään, toinen mies kokeillakseen miltä tappaminen tuntuu. Kaksi naista tappoi osoittaakseen rakkautta toisilleen. Yksi naishoitaja antoi myrkkyä potilaille nähdäkseen kuinka poikaystävä ryntää pelastamaan potilaan.

Sarjamurhat - kuten henkirikokset yleensä - ovat miesten alaa. Terveydenhuollon sarjamurhaajissa miehet ovat selvästi yliedustettuina ammattikunnan sukupuolijakaumaan nähden. 38 prosenttia oli miehiä.

Tekijöiden yleisiä motiiveja eri tutkimuksissa ovat olleet esimerkiksi: armomurhaajat, jumaluutta tavoittelevat, rakastuneet, mielisairaat, ylityöllistetyt, tappamisesta nauttivat ja hyödyntavoittelijat sekä vallantavoittelijat, jotka riskeeraavat potilaiden hengen voidakseen pelastaa heidät.

Usein terveydenhuollon sarjamurhaajat voivat jatkaa pitkään, koska sairaaloissa ei uskota todeksi, että joku voi tappaa potilaita.

Yhdysvaltalaisissa tutkimuksissa on kerätty erilaisia vaaran merkkejä, joiden pitäisi herättää epäilyjä.

  1. Korkea kuolleisuus työvuoron aikana.
  2. Hoitaja ennustaa työkavereilleen potilaan kuoleman
  3. Aiemmat virheet työssä
  4. Useita ja lyhyitä työsuhteita
  5. Muut rikokset
  6. Mielenterveysongelmat
  7. Hoitaja tai lääkäri ei sure mitenkään potilaan kuolemaa
  8. Työtovereiden kollegalle antamat makaaberit lempinimet tyyliin "kuoleman enkeli"
  9. Potilaiden valitukset käytöksestä
  10. Sairaalassa tapahtuvat lääkevarkaudet
  11. Yli-ystävällinen käytös, mutta ongelmia ihmissuhteissa
  12. Salaileva käytös
  13. Haluaa erityistä tunnustusta työstään

Helsingin rikospoliisin tapauksesta tiedetään ainakin, että 58-vuotiaalla oli poikkeuksellinen kuolleisuus työvuoroissa, taustalla oli muita rikoksia ja sairaalassa tapahtui lääkevarkauksia. 58-vuotiaalla oli ongelmia myös työsuhteissa ja työpaikat vaihtuivat useasti.

58-vuotiaan suhtautumisesta potilaisiin tai kollegoihin ei ole tietoa, mutta aika monta amerikkalaisten listaamaa vaaranmerkkiä osuu.

Tietysti pitää muistaa, että tässä vaiheessa kyse on rikosepäilystä. Perushoitaja kiistää itse teot. Poliisitutkinta on kesken.

Joka tapauksessa ilmiselvää on se, että sairaaloiden johdoille edes tällainen mahdollisuus sarjamurhaajasta työntekijänä on ollut uusi. Ilmeistä on, että tätä puolta ei ole Suomen terveydenhuollossa juuri pohdittu, eikä mihinkään ole reagoitu.

Ei reagoitu edes siihen, että 58-vuotias tuomittiin 50 päivän ehdolliseen vankeuteen muun muassa huumausainerikoksesta ja varkaudesta vuonna 2006. Hoitaja piti laittomasti hallussaan lähes 700 tablettia Mehiläisen sairaalasta varastettuja huumaavia lääkkeitä ja hän oli yrittänyt anastaa potilaan lompakkoa.

Ei reagoitu edes siihen, että nainen sytytti Meilahden sairaalan hissin tuleen 2008.

Helppo ja ilmeisen uskottava vastaus ovat tietysti tietokatkokset. Todellinen syy on kuitenkin se - ja tämä on todettu myös amerikkalaistutkimuksissa - että sairaaloissa toimitaan luottamuksen ja Hippokrateen valan ajatusmaailman piirissä. Sarjamurhaajat ovat siinä mallissa mahdoton ajatus. Ei ole mahdollista, että joku voisi surmata potilaita tahallaan.

Nyt Helsingin rikospoliisi tutkii neljää murhaa ja seitsemää murhan yritystä.

Lue myös:

    Uusimmat