Terveydenhuollon järjestelyt jakavat mielipiteet

Suomessa on monta mielipidettä mitä terveyspalveluiden järjestämiseen tulee.

Yhteinen linja laajassa kyselytutkimuksessa löytyi vain silloin kun puhuttiin sopivasta matkasta terveyspalveluiden äärelle. Tutkimuksen tekivät hyvinvointimediayhtiö Terve Media ja terveydenhuoltoalan tutkimusyritys Success Clinic.

Kyselyyn vastasi noin 5 000 suomalaista, mutta otos ei kuitenkaan kuvaa suomalaisten käsityksiä terveydenhoidosta keskimäärin. Vastaajat ovat viranomaisia, kuntapäättäjiä, kuluttajia, lääkäreitä, hoitajia ja apteekkien henkilökuntaa. Tämän kyselyn "kuluttajat" ovat erityisesti terveysasioista kiinnostuneita henkilöitä, jotka eivät ole alalla töissä.

Kyselyyn vastanneet olivat yhtä mieltä kahdesta asiasta: terveyspalveluiden olisi hyvä olla korkeintaan tunnin matkan päässä ja että lääkehoito on tärkeää. Kaikissa muissa kysymyksissä näkyi eroja.

Ajatus sairausloman yhdestä karenssipäivästä jakoi mielipiteet.

– Vain lääkärit ovat karenssipäivän puolesta, myös hoitajat ovat sitä vastaan, kertoo toimitusjohtaja Mika Teikari Success Cliniciltä.

Jos taustamuuttujaksi vaihtaa vastaajan poliittiset näkemykset niin esiin tulevat selvät erot.

– Rkp:n ja Kokoomuksen äänestäjät kannattavat karenssipäivää, ja sitä vastustavat vasemmiston ja SDP:n kannattajat, kertoo Teikari tutkimustuloksista. Kysely tehtiin ennen kuin kokoomuksen puoluevaltuusto otti asiaan kantaa omassa kokouksessaan.

Kyselyvastausten valossa lääkärin työ on arvostettua.

– Mutta lääkärit itse arvostavat terveyskeskuslääkärin työtä enemmän kuin muut vastaajaryhmät. Yksityispuolella toimivien lääkäreiden arvostus on korkeinta muiden kuin lääkärien keskuudessa, selvittää Teikari.

Tutkimuksen tekijöiden käsityksen mukaan ero selittyy palveluasenteella.

– Terveyskeskusten palveluasenne koettiin kautta linjan kaikista heikoimmaksi. Sairaaloissa ja etenkin yksityisillä lääkäriasemilla palveluasenne koettiin paremmaksi, kertoo Teikari.

Tunne edellä

Potilaiden kokemus palvelutilanteesta vaikuttanee heidän käsitykseensä lääkäreidenkin osaamisesta.

– Yksityispuoli saa kyselyssä parhaat pisteet, mutta todellisuudessa paras osaaminen on sairaaloissa. Tästä huolimatta kuluttajat pitävät yksityispuolen palveluita ammattitaitoisempina kuin julkisia palveluita, selvittää Teikari kyselytuloksia.

– Vastaajat menevät selvästi tunne edellä. Etenkin kuluttajat arvioivat palvelun laatua ja ammattitaitoa hyvin pitkälle palvelukokemuksen perusteella eikä niinkään varsinaisen ammattitaidon perusteella, kertoo Teikari.

Kunnallisvaaliehdokkaat innokkaita - vain tietoa puuttuu

Selvityksessä eroteltiin omaksi ryhmäkseen myös kunnallisvaaliehdokkaat. Kyselyyn vastasi 890 ehdokasta, ja heistä vain puolet on sitä mieltä, että terveyskeskusten toimintaan käytetty määräraha on liian pieni.

Tästä huolimatta ehdokkailla on kyselyn tekijöiden näkemyksen mukaan intoa kehittää julkisia terveyspalveluita.

– He ovat hyvin innokkaita, mutta siellä on monia uudistuksia, joista ollaan hyvin epävarmoja, sanoo Teikari.

Hankkeiden monimutkaisuus ja tiedon puute tulivat kyselyssä esiin, kun samat vastaajat antoivat eri kysymyksiin vastauksia, jotka eivät olleet linjassa keskenään.

Tasa-arvoisuus ei toteudu

Periaatteessa kaikilla on täsmälleen yhtä suuri oikeus saada hoitoa. Kyselyyn vastanneiden suuri enemmistö vaatii, ettei ketään aseteta toisen edelle kun hoitopäätöksiä tehdään.

Priorisointi on kuitenkin terveyden- ja sairaanhoidon arkea.

– Jos priorisointia on pakko tehdä, niin silloin vastaajat asettaisivat etusijalla lapset, vauvat ja vaikeasti sairaat, kertoo toimitusjohtaja Mika Teikari edelleen laajan kyselyn tuloksista.

Mutta vastaajien kokeman todellisuuden mukaan etusijalla terveydenhoidossa ovat kuitenkin työssäkäyvät, kertoo selvitys.

Lue myös:

    Uusimmat