Teollisuus toivoo jäänmurtajille EU:n tukea

Teollisuuden mielestä jäänmurtamisen kustannukset tulisi saada EU:n maksettaviksi. Perusteena on, ettei elinkeinoelämä muissa EU-maissa juuri joudu poikkeuksellisista luonnonoloista johtuvien lisäkulujen maksumieheksi.

-Meillä merenkulkua rasittavat täyteen kustannusvastaavuuteen perustuvat väylä- ja luotsausmaksut, vaikka EU muualla rahoittaa mm. satamaväylien ruoppauskuluja, johtaja Raimo Mansukoski TT:stä sanoo.

Suomen lisäksi jäänmurtokulut koskettavat EU:ssa lähinnä ruotsalaisia, joiden kanssa TT:n edustajat ovat käyneet hankkeesta vasta epävirallisia keskusteluja. EU on jo aiemmin osallistunut jäänmurtajien pääomakuluihin myöntämällä TEN-tukea yhden murtajan investointeihin, mutta nyt tukea haluttaisiin myös käyttökuluihin. Toive jäänmurtajien tukemisesta liittyy EU:n komission syyskuussa julkistamassa ns. Valkoisessa kirjassa linjaamiin liikennepolitiikan suuntaviivoihin.

TT:n mielestä esitykset on tehty pitkälti Keski-Euroopan näkökulmasta, eikä Suomeen ole luvassa juuri muuta kuin lisäkuluja.

-Muun muassa ehdotetut kuljetusetäisyyksiin sidotut käyttömaksut nostaisivat olennaisesti kustannuksia Suomen tapaisessa harvaan asutussa maassa, TT:n kuljetustaloudellinen asiamies Maire Kaartama huomauttaa.

Myös liikenneministeriö ja Suomen kuorma-autoliitto ovat jo aiemmin sanoneet pitävänsä useita Valkoisen kirjan linjauksia Suomen kannalta ongelmallisina.

Keski-Eurooppa eroon ruuhkista?

EU:n keskeisenä tavoitteena on helpottaa Keski-Euroopan ruuhkia siirtämällä tavaraliikennettä maanteiltä rautateille ja vesille. Maantiekuljetusten kasvua on haluttu rajoittaa linjaamalla tavoitteeksi, että eri kuljetusmuotojen jakauman pitäisi vuonna 2010 olla sama kuin vuonna 1998.

TT:n mielestä kuljetusmuotojakauma ei ole Suomen kannalta järkevä, sillä maantiekuljetusten vähentäminen on meillä hankalaa eikä siihen juuri ole tarvettakaan. Rautatiekuljetusten osuus taas on jo ennestään EU:n huipputasoa.

-Meillä ei ole ruuhkia, eikä Suomen kuljetusmuotojen jakauma vaikuta Keski-Euroopan ruuhkiin. Liikenteen hiilidioksidipäästöjen vähentämisestä taas on olemassa jo suunnitelma, joka perustuu yli-ikäisen henkilöautokannan uusimiseen, Kaartama huomauttaa.

Sinänsä TT:ssä pidetään Valkoisen kirjan yleislinjauksia kuitenkin myönteisinä, ja Kaartama painottaakin, että Keski-Euroopan ruuhkien väheneminen olisi myös Suomen teollisuuden etu.

-Meidän tavarakuljetustemme toinen päähän on siellä. Myös rautatie- ja vesikuljetusten lisäämisestä Euroopassa voisi olla hyötyä Suomen vientikuljetuksille, jotka voitaisiin helposti siirtää Saksan satamissa suoraan raiteille.

TT kannattaa edelleen merenkulkualalle maksettavia tukia ja perustelee kantaansa mm. huoltovarmuuden ja suomalaisen merenkulkuosaamisen turvaamisella. Matkustajalaivaliikenteelle esitetyt lisätuet ovat parhaillaan eduskunnan käsittelyssä ja myös kiistellystä tonnistoverosta pitäisi olla tulossa uusi esitys lähiviikkoina.

-Vaikka tukipolitiikka tuntuu vastenmieliseltä, niin tukia koskevat pelisäännöt on laadittu EU:ssa ja kilpailijamaat ovat lähteneet niihin mukaan. Näillä pelisäännöillä joko olemme mukana tai sitten emme, Mansukoski huomautti.

(MTV3-STT)

Lue myös:

    Uusimmat