Tekosydämet tulossa

Ihmisen oman sydämen paikalle asetettu tekosydän on sydänkirurgi, professori Ari Harjulan mukaan todellisuutta parissa-kolmessa vuodessa. Harjulan mukaan tekosydänteknologia on tällä hetkellä selvästi edellä eläimiltä otettujen siirrännäisten käyttöönoton aikataulua.

Lääkärit avasivat neuvottelukierroksen

-Geeniteknologian kehitys on tässä suhteessa pysähtynyt, eikä todellisia vaihtoehtoja kuolleilta ihmisiltä saataville siirteille ole syntynyt, Harjula toteaa. Suomen johtava elinsiirtotietämys kokoontui torstaina Espoon Korpilammelle Suomen transplantaatiopäiville. Kokouksen tärkeimpinä kysymyksinä tänä vuonna olivat elinsiirtopotilaiden myöhemmät sairaudet, kuten korkea kolesteroli, verisuonten kalkkeutuminen, osteoporoosi ja syöpätaudit. Elinikäinen hyljinnänestolääkitys altistaa potilaan elämää uhkaaville sairauksille.

Erikoislääkäri Lauri Kyllösen mukaan kortisonihoito on keskeinen altistaja osteoporoosille. Tähän asti kortisonihoitoa on kuitenkin ollut elinsiirtopotilailla vaikea korvata. Kyllösen mukaan kortisonihoidon korvaavien lääkkeiden saaminen Suomeen on ollut äärimmäisen vaikeaa byrokratian vuoksi.
-Potilas on joutunut maksamaan hoidostaan itse kymmeniä tuhansia markkoja ennen sairasvakuutuksen mukaantuloa. Nyt tilanne on kuitenkin paranemaan päin, Kyllönen sanoo.

Elimistä ainainen pula

Suomessa tehtiin viime vuonna 208 elinsiirtoa. Niistä 163 oli munuaisen-, 30 maksan-, 13 sydämen- ja 2 sydän-keuhkosiirtoa. Elinsiirtoa odottaa tälläkin hetkellä yli 300 vaikeasti sairasta suomalaista. Selvää on, että elimistä on aina puutetta. Selvitysten mukaan jopa puolet mahdollisista elinluovuttajista jää Suomessa toteamatta. Tavoitteena onkin elinluovutusten saattaminen osaksi sairaaloiden normaalia toimintaa potilaan menehdyttyä, ja tähän on joissakin Suomen sairaaloissa jo pitkälti päästykin.

Vuoden esimerkkisairaalan tunnustuspalkinto myönnettiin transplantaatiopäivillä tänä vuonna Tampereen yliopistolliselle sairaalalle. Kirurgisen sairaalan osastonylilääkäri Kaija Salmelan mukaan tehostuneesta tiedotus- ja koulutustoiminnasta huolimatta elinluovuttajien määrä ei 1990-luvulla ole lisääntynyt. -Pikemminkin tilanne on huonontunut, sillä viime vuonna toteutui elinluovutus vain 85 aivokuolleelta kun luku viimeisen kymmenen vuoden aikana on ollut noin sata luovuttajaa vuodessa, Salmela kertoo.

Myönteistä kehitystä on sen sijaan se, että elinsiirtojen alkuvaiheen tulokset alkavat olla erinomaista luokkaa. Esimerkiksi munuaissiirteistä 92 prosenttia toimii vuoden kuluttua siirrosta. Valitettavasti odotusajat ovat kuitenkin pitkiä.
-Erityisesti munuaissiirtoa odottavien määrä lisääntyy huolestuttavasti. Vuosikausia keinomunuaishoidossa olevien kunto ja elämänlaatu heikkenee ja hoito on hyvin kallista, Salmela toteaa.
(STT)

Lue myös:

    Uusimmat