Teknologiateollisuus: Yhteisille palkkaratkaisuille ei tarvetta

Huomenta Suomessa vierailleen varatoimitusjohtaja Risto Alangon mukaan eri tavoin menestyviä yrityksiä ei pidä niputtaa yhteen palkanmaksussa, eikä yhteisiin palkkaratkaisuihin ole tarvetta.

- Tämä tilanne korostaa erityisesti sitä, että asioita pitäisi tarkastella yritys- ja työpaikkakohtaisesti. Kaikilla yrityksillä ei mene yhtä huonosti. Tilanne korostaa mielestäni reagointinopeutta, eikä sitä saada millään muulla kun yrityskohtaisilla ratkaisuilla. Me haluamme, että asioista voidaan ja osataan keskustella firmatasolla ja sitten tehdään siellä oikeat johtopäätökset.

"Kategorisoituja kannanottoja vältettävä"

Teknologiateollisuus yrittää toukokuussa päästä sopuun palkoista, jotka tulevat voimaan syksyllä. Alangon mukaan myös työmarkkinatoiminnassa pitäisi elää reaalimaailman mukaisesti.

- Toivotaan, että talous lähtee nousuun, mutta kukaan ei tiedä, missä vaiheessa se olisi orastamassa. Tämä (epävarmuus) oli yksi keskeinen syy, miksi teknologiateollisuus jätti tämän vuoden sopimusratkaisun rahallisesti auki. Tämä on mielestäni sellainen toimintatapa, jota kannattaisi harrastaa laajemminkin, jos halutaan lisätä joustavuutta työmarkkinoilla.

Varatoimitusjohtaja Alanko välttäisi turhan kategorisoituja kannanottoja palkkaratkaisuihin.

- Ei ole varmaankaan perusteltua lisätä merkittävästi työvoimakustannuksia, jos kysyntä ei vedä ja hintakilpailu on entistä kovempaa. En usko, että kansalaistenkaan näkövinkkelistä on keskeistä se, kuinka paljon palkat nousevat, vaan se, miltä omat työmahdollisuudet näyttävät jatkossa. Myös ostovoima kasvaa näillä nykyisillä palkkaratkaisuilla tänä vuonna.

Teknologiateollisuuden varatoimitusjohtaja Alanko muistuttaa, että erityisesti teknologiateollisuuteen vaikuttaa maailmantalouden kehitys ylä- ja alamäkineen.

- Kyllähän tämä on täysin poikkeuksellinen tilanne. Jos katsotaan teknologia-alan suhdannenäkymiä, niin viiteentoista vuoteen ei olla oltu näin alhaalla odotuksissa.

Teknologiateollisuus kattaa noin 60 prosenttia Suomen viennistä ja neljäsosan työvoimasta, joten alan päätöksissä on kyse isoista asioista.

- Kansainväliset markkinat vetävät nyt erittäin huonosti, mikä heijastuu myös tänne. Tämä on haaste Suomelle, joka on vientiriippuvainen maa.