Mainos

Teknologiahankkeiden rahoittaminen riskipeliä

Satsaukset tutkimukseen ja kehitykseen ovat nousseet teollisuuden kilpailukyvyn kannalta ratkaisevaan asemaan. Teknologisten läpimurtojen hakeminen edellyttää kuitenkin usein mittavaa riskinottoa.

Esimerkiksi Teknologian kehittämiskeskuksen lainarahoitushankkeista noin neljännes raukeaa tyhjiin. Tekesin kehitysjohtaja Martti af Heurlin korostaa riittävän riskiprofiilin merkitystä tutkimuksen ja kehityksen rahoituksessa.
-Hankkeistamme tehtiin muutama vuosi sitten kansainvälinen arvio, jonka mukaan epäonnistumisten määrä jäi liian pieneksi. Mielestäni hyvä riskiprofiili saavutetaan, jos 20-30 prosenttia hankkeista menee nurin, af Heurlin toteaa. Epäonnistumisista koituu luonnollisesti tappioita. Tekes joutui viime vuonna jättämään perimättä 65 miljoonan markan arvosta kaatuneille hakkeille myönnettyjä lainoja.

-Summa jäi selvästi alle 10 prosenttiin miljardin lainakannastamme. Pidän lukemaa siedettävänä, koska tässä liikutaan selkeästi riskialueella. Teknologian alalla epäonnistumiset jäävät harvoin totaalisiksi. Kuten elämässä yleensä, virheistä saa arvokasta oppia.
-Myös pieleen menevät hankkeet luovat uutta osaamispohjaa, jota yritykset voivat hyödyntää jatkossa. Parhaimmillaan takaiskut pystytään kääntämään menestykseksi. Tekesin täytyy af Heurlinin mielestä olla valmis rahoittamaan kovallakin riskillä, jos näköpiirissä on huomattavia hyötyjä. Hankkeiden tulokset näkyvät tavallisesti vasta 2-5 vuoden kuluessa, joten niiden edistymistä seurataan säännöllisesti. -Hoidamme maksut ja sijoitukset sitä mukaa kuin hankkeet etenevät. Tarkkailemme tilannetta puolivuotis- ja loppuraporttien avulla sekä pitämällä yhteyttä yrityksiin. Seurantaa täytyy kuitenkin edelleen tehostaa, af Heurlin tähdentää.

Tekesille osa yksityistämistuloista

Tekes rahoitti viime vuonna teknologiahankkeita noin 2 miljardilla markalla. Summasta valtaosan muodostivat tutkimushankkeet ja tuotekehitysavustukset. Riskilainojen osuus oli 280 miljoonaa markkaa. Tekes pyrkii valtiovallan antamien linjausten mukaisesti tukemaan ennen muuta pk-yrityksiä. Yli 70 prosenttia tuotekehitysrahoituksesta suuntautuikin viime vuonna alle 500 henkeä työllistäville yrityksille.

-Merkittävä kasvualue rahoituksessamme on tietoliikenne ja elektroniikka. Pyrkimyksenä kuitenkin on haalia kaikilta teollisuuden pääalueilta eniten kilpailukykyä vahvistavia hankkeita, af Heurlin kertoo. Parhaillaan Tekesin ympärillä vellovat talouspoliittiset kiistat. Osa valtionyhtiöiden yksityistämisestä hankittavista miljardituloista on päätetty kanavoida Tekesin kautta tutkimukseen ja kehitykseen, mutta valtiovarainministeri Sauli Niinistö (kok.) haluaisi käyttää varat valtion velan lyhentämiseen. -Budjettia rakennettaessa eri kohteita on tapana panna vastakkain. Yksityistämisestä saatavat tulot nousevat niin suuriksi, että eiköhän varoja jää sekä valtiontalouden pönkittämiseen että tutkimuksen ja kehityksen tukemiseen, af Heurlin uskoo. Selvitysten mukaan teknologisten innovaatioiden edistämisestä koituu kansantaloudelle huomattavia hyötyjä. Yhdysvalloissa on laskettu, että satsaukset tutkimukseen ja kehitykseen antavat vuosittain 30 prosentin tuoton. Sen sijaan fyysiseen pääomaan, kuten uusiin koneisiin, tehtyjen investointien kohdalla lukema jää 8-10 prosenttiin.

Suomi pärjää EU-maiden vertailussa

Tilastokeskuksen mukaan Suomen kokonaistutkimusmenot nousivat viime vuonna 17 miljardiin markkaan eli noin 2,7 prosenttiin bruttokansantuotteesta. Yritysten osuus potista oli 11,6 miljardia ja julkisen sektorin 5,3 miljardia markkaa. Yritysten tutkimusmenoista leijonan osan muodostivat Nokian runsaaseen 4 miljardiin nousseet investoinnit. Kaula muihin muodostui suureksi, sillä kakkossijalle yltäneen ABB:n panostukset jäivät seitsemän kertaa pienemmiksi. Suomen virallinen tavoite on ensi vuonna nostaa tutkimusmenojen osuus bkt:sta 2,9 prosenttiin. Jos tuohon lukemaan päästään, af Heurlinin mukaan tilannetta voidaan pitää hyvänä. Tosin teollisuusmaiden välisessä vertailussa se ei aivan mitalisijoille riitä.

-Ainakin Ruotsi hyppää edellemme ja Japanissa tavoitellaan selvästi suurempia lukuja. Eurooppalaisessa vertailussa kuitenkin pärjäämme varsin hyvin, af Heurlin arvioi. Hän pitää 2,9 prosentin tavoitteen saavuttamista elinkeinoelämän kannalta olennaisena. Tutkimuksen ja kehityksen avulla Suomeen luodaan kilpailukykyistä innovaatioympäristöä, joka auttaa kotimaisia yrityksiä vahvistamaan osaamistaan ja houkuttelee ulkomaisia investointeja.
-Jatkossa olisi erittäin tärkeää saada tutkimus- ja kehitysinvestointeja ulkomailta. Emme pysty itse tekemään kaikkea, joten muualta tulevaa täytyy hyödyntää tehokkaasti, af Heurlin painottaa.
(STT)

Mainos

Lisää aiheesta

    Suosituimmat videot

    Mainos

    Uusimmat

    Mainos
    Mainos
    Mainos
     

    Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.