Teini-ikäiset eivät halua käyttää pyöräilykypärää

Pikkulapsista yhdeksän kymmenestä käyttää pyöräillessä kypärää. Ongelmana on saada teini-ikäiset laittamaan kypärä päähän ja aikuiset ottamaan mallia lapsistaan.

Polkupyöräkypärän käyttö on lisääntynyt huimasti viimeisen viidentoista vuoden aikana. Tällä hetkellä kypärä päässä ajelee 29 prosenttia suomalaisista, kun 1990-luvun alussa suojakapineen laittoi päähänsä vain neljä prosenttia.

Liikenneturvan tutkimusapulaisen Pasi Anteroista tämä tulos ei kuitenkaan tyydytä. Hänen mielestään sataan prosenttiin olisi päästävä.

Lapsilla tilanne on jo erittäin hyvä. Alle 7-vuotiaista 90 prosenttia käyttää kypärää ja 7-12-vuotiaistakin lähes puolet suojaavat päänsä. Ongelmia tulee lapsen täyttäessä 13 vuotta, sillä silloin kypärä viimeistään jätetään kotiin.

- Kun vain saataisiin aikuiset seuraamaan tätä lasten esimerkkiä, niin hyvä tulisi, Anteroinen päivittelee.

Polkupyöräkypärän käyttösäännöksen mukaan polkupyöräilijän ja polkupyörän matkustajan on ajon aikana yleensä käytettävä asianmukaista suojakypärää. Tämä säännös on kuitenkin nostanut kypärän käyttöä vain muutaman prosentin, suurempi houkutus kypärille ovat olleet erilaiset kampanjat ja tietenkin kypärän muuttuminen trendikkäämmäksi.

Naiset tunnollisempia kypäränkäyttäjiä kuin miehet

Eniten kypärää käytetään Helsingin seudulla, kitsaimmin Pohjanmaalla. Anteroisen mukaan Helsingissä ihmiset tajuavat liikenteen vaarallisuuden, nopeat käännökset ja risteysten vaarallisuuden, kun taas Pohjanmaalla on pitkää suoraa tietä, eikä vaaroja ajatella.

Liikenneturvan tietopalvelupäällkkö Jukka Vierimaan mukaan kuolemia kuitenkin tapahtuu eniten Uudellamaalla, Varsinais-Suomessa, Pirkanmaalla ja Etelä-Pohjanmaalla. Tämän perusteella kannattaisi kypärä laittaa päähän muuallakin kuin taajamissa.

Naiset laittavat kypärän päähänsä hieman useammin kuin miehet. Tämä tulos on joka ikäryhmässä, eli jo pikkutytöt ovat tunnollisempia kypäränkäyttäjiä kuin samanikäiset pojat. Tieteellistä selitystä tälle ei ole, mutta Anteroinen arvelee ilmiön liittyvän jotenkin miesten käsitykseen omasta ajotaidostaan.

- Miehillä voi tulla tunne, ettei tarvitse kypärää, koska oma ajotaito on niin hyvä, Anteroinen sanoo.

Vaikein ryhmä ovat teini-ikäiset, jotka kokevat kypärän haitaksi ulkonäölle. Useat koulut kehottavat koululaisia käyttämään kypärää kaikilla matkoilla, mutta yläasteikäisiltä vastaukseksi tulee yleensä, että "ei kukaan käytä kypärää paitsi hikut".

Useimmiten pyöräilijä kuolee päävammoihin törmättyään auton kanssa. Kuolemaan johtaneita pyöräilyonnettomuuksia sattuu vuosittain noin 40. 1990-luvun alussa tämä luku oli 100. Ovatko ihmiset parempia ajajia nykyään?

- Ei se ajotaidosta johdu. Lähinnä tässä on kyseessä infrastruktuurin kehittyminen, eli pyöräilijät on saatu ajokaistoilta pyöräteille ja heille on rakennettu myös alikulkutunneleita ja muuta, Anteroinen kertoo.

Liikenneturva tutkii joka vuosi polkupyöräkypärän käyttöä. Vuodesta 1990 lähtien tehty tutkimus tehdään perinteisellä tutkimusmenetelmällä lyijykynän ja paperin kanssa. Tutkimusryhmä tarkkailee kesän alussa määrätyissä paikoissa pyöräilijöitä, ja merkkaa lomakkeeseen polkijoiden kypäränkäytöstä rukseja.

(MTV3)

Lue myös:

    Uusimmat