Tehy ja Super panivat Kajaanin boikottiin

Terveydenhoitoalan ammattiliitot julistavat Kajaanin kaupungin virat ja toimet hakukieltoon ja saartoon. Terveydenhuoltoalan ammattijärjestön Tehy ja Suomen lähi- ja perushoitajaliitto Super tekivät päätöksensä vastatoimena Kajaanin päätökselle lomauttaa alan henkilöstöä.

Liitot perustelevat toimiaan sillä, että lomautukset kohdistuvat pääasiassa kaupungin sosiaali- ja terveyspalveluiden hoitoalaan. Niiden mukaan lomautukset ovat erikoisia siksi, että missään muualla ei ole päädytty lomauttamaan juuri kuntalaisten kaikkein tärkeimpinä pitämiä palveluja. Liitot viittaavat Kunnallisalan kehittämissäätiön viime vuonna julkaisemaan tutkimukseen, jonka mukaan kansalaiset eivät missään tapauksessa hyväksy terveydenhoitoalan lomautuksia.

Kajaani on päättänyt lomauttaa kaupungin perusturvan hallinnonalalla työskentelevät portaittain kesäkuun alusta lähtien. Hakukiellon ja saarron myötä Tehyn ja Superin jäsenet eivät hakeudu kaupungin töihin eivätkä tee avoinna olevaan virkaan tai toimeen kuuluvia tehtäviä eivätkä lomautettujen työntekijöiden töitä.

Kajaani pitää toimia laittomina

Kajaanin kaupunki pitää liittojen toimenpiteitä työrauhan vallitessa laittomina. Se kuitenkin vetoaa liittoihin, jotta kaupunkilaisten terveyspalvelut voitaisiin turvata yhteistyössä. Kajaani perustelee lomautuspäätöstään huonolla taloustilanteella. Jotta kuntalaisten peruspalvelut voitaisiin turvata pidemmällä tähtäyksellä, se edellyttää kaupungin mukaan säästöjä myös henkilöstömenoissa.

-Palveluiden kriittiset kohdat on kartoitettu, eikä lomautuksilla vaaranneta kenenkään perusturvaa. Lomautukset toteutetaan pitkällä aikajaksolla, jolloin ne eivät aiheuta kaupunkilaisille kohtuutonta haittaa, Kajaanin kaupunki sanoo tiedotteessaan. Kajaanin talous on heikentynyt vuodesta 1993 lähtien. Vuoden 1993 tilinpäätöksessä ollut 11 miljoonan markan vuosikate on supistunut viime vuoden miinusmerkkiseen 7,1 miljoonan katteeseen. Kertynyt alijäämä on kokonaisuudessaan yli 85 miljoonaa. Kajaanin kaupungin mukaan syynä talouden heikkenemiseen ovat valtionosuusleikkaukset ja valtionosuusuudistus. Niiden aiheuttamien menetysten arvioidaan olevan vuositasolla noin 120 miljoonaa markkaa. Vuonna 1993 valtionosuudet sosiaali- ja terveyspalveluihin kattoivat nettomenoista 53 prosenttia. Nyt valtionosuus peruspalveluihoin on enää 23,5 prosenttia.

Kuntaliitto toivoo lisää yhteistyötä

Kuntia edustava Kuntaliitto ihmettelee liittojen päätöstä ryhtyä voimatoimiin kesken neuvottelujen. Kuntaliiton mukaan se on usean vuoden ajan luonut työmarkkinaosapuolten kanssa keinoja peruspalvelujen turvaamiseksi yhteisessä selviytymiskampanjassa. Kuntaliitto muistuttaa, että erot kuntien taloustilanteiden osalta ovat kasvaneet, ja Suomessa on nyt yli 60 kuntaa, joiden rahat eivät riitä käyttötalouden pyörittämiseen. Kuntaliitto muistuttaa, että eduskunnan oikeusasiamies on todennut ennakkoon, että kunnilla on työnantajana oikeus lomautuksiin, kunhan ne tehdään työ- ja virkaehtosopimusten mukaisesti, kuten Kajaani on menetellyt.

STTK:laisen Tehyn mukaan 15 kuntatyönantajaa on suunnitellut hoitohenkilöstön lomautuksia tänä vuonna. Lomautusaikeet kasautuvat Savoon, Pohjanmaalle ja Pohjois-Suomeen. Tilanne on parantunut viime vuodesta, jolloin hoitoväkeä lomautettiin noin 40 kunnassa.
(STT)

Lue myös:

    Uusimmat