Tehy: Hoitajien palkat ensiksi kuntoon

Terveydenhuoltoalan ammattijärjestö Tehy on harmissaan siitä, millaiseksi eduskuntavaalien alla alkanut keskustelu hoitohenkilöstön palkoista on mennyt.

Tehyn puheenjohtaja Jaana-Laitinen-Pesola (kok.) muistutti tänään, että keskustelu lähti liikkeelle nimenomaan siitä, miten terveydenhuollon palvelut varmistetaan myös tulevaisuudessa.

Hallitus lupasi ohjelmassaan ylimääräistä rahaa kunnille, jos kuntiin syntyy sellainen palkkaratkaisu, jossa suositaan koulutettuja, naisvaltaisia aloja, joiden palkkaus ei vastaa työn vaativuutta. Hoitajia tai muitakaan ammattiryhmiä ei tässä yhteydessä mainita erikseen.

Muillakin aloilla perätään korotuksia

Ylimääräisiä palkankorotuksia odottavat nyt monet muutkin. Esimerkiksi opettajien OAJ on vaatinut, että korotusten pitää koskea yhtä lailla myös opettajia ja lastentarhanopettajia.

Pääministeri Matti Vanhanen (kesk.) totesi eilen Radio Suomen Pääministerin haastattelutunnilla, että julkisella sektorilla on paljon naisvaltaisia aloja, missä palkkaus ei vastaa koulutusta.

Laitinen-Pesola myöntää, että ongelmia työn vaatimusten ja palkan suhteessa on muillakin aloilla. Kun rahaa ylimääräisiin korotuksiin ei kuitenkaan riitä kaikille aloille, niin hallituksen on hänen mielestään tehtävä arvovalintoja, ja oikea sellainen olisi hoitaa koulutetun hoitohenkilöstön palkat ensin.

- Täytyy myöntää, ettei hallitusohjelman kirjaus ole puhtaasti meille suunnattu. Me tulkitsemme vielä toistaiseksi niin, että se tarkoittaa ainakin meidän aluetta, Laitinen-Pesola sanoi liittonsa tiedotustilaisuudessa.

Tehyn edunvalvontajohtaja Minna Helle pahoitteli, että ammattijärjestöjen kesken on päässyt alkamaan ikävännäköinen keskustelu rahoista, joita ei vielä ole olemassakaan.

Koulutettua terveydenhoitohenkilöstöä edustava Tehy on kunta-alan suuria ammattijärjestöjä. Liitto päättää omista palkankorotustavoitteistaan elokuun lopulla.

Tehy yrittää karsia pätkätöitä

Terveydenhuoltoalan ammattijärjestö Tehy on ryhtynyt kampanjoimaan perusteettomien määräaikaisten työsuhteiden vähentämiseksi.

Liitto patistelee luottamusmiehiään selvittämään määräaikaisten työsuhteiden perusteet ja niiden asianmukaisuuden. Ammattiliitto myös haluaisi riitauttaa räikeimmät väärinkäytökset.

Tehyn jäsenistä neljännes on määräaikaisessa työsuhteessa, alle 35-vuotiaista jopa yli puolet. Liiton mukaan määräaikaisten käyttö työpaikoilla ei ole vähentynyt. Samalla kun entisiä määräaikaisia on vakinaistettu, uusia on tullut lisää.

Työsopimus tehdään määräaikaiseksi useimmiten siitä syystä, että kysymys on sijaisuudesta. Se on pätevä syy määräaikaisuudelle, mutta Tehyn mielestä määräaikaisilla paikataan usein pysyvää sijaisten tarvetta eikä niin saisi tehdä.

Työntekijät eivät useinkaan ryhdy kiistelemään määräaikaisen työsopimuksensa laillisuudesta. Taustalla on pelko, että työtä ei enää jatkossa olisi tarjolla. Silloin kun sopimuksia on riitautettu, oikeuteen asti on liiton mukaan harvemmin edetty, sillä asiat on sovittu osapuolten kesken.

(MTV3-STT)