Taxell: Ukrainassa lupaavat markkinat

Partekin toimitusjohtaja Christoffer Taxell katsoo, että suomalaisen yritysvaltuuskunnan matka Ukrainaan vastasi odotuksia. Taxellin mukaan tarkoituksena oli lähinnä tutustua maahan, josta tiedetään vähän.
-Ukrainassa on isot markkinat pitkällä aikavälillä ja maa on suhteellisen lähellä Suomea, Taxell sanoi Kiovassa.
Taxell johti Ukrainassa 42-jäsenistä suomalaista yritysvaltuuskuntaa. Yritysjohtajat palasivat torstaina kotimaahan presidentti Martti Ahtisaaren ja rouva Eeva Ahtisaaren kanssa. Taxell korosti Ahtisaaren keskeistä roolia.
-Ukrainan tapaisissa maissa presidentin merkitys on hyvin suuri, Taxell sanoi. Ahtisaaren läsnäolo vaikutti Taxellin mukaan mm. siihen, että yritysten edustajat saivat hyvän kohtelun ja runsaasti kaipaamaansa tietoutta.

Vierailun tärkein konkreettinen saavutus oli Suomen ja Ukrainan välisen rahoitus- ja investointisopimuksen alustava hyväksyminen. Maiden välistä kaupankäyntiä helpottava paketti on tarkoitus viimeistellä kevään aikana.

Järjestely käsittää 50 miljoonan USA:n dollarin eli noin 280 miljoonan markan lainoituksen. Suomen valtion takuukeskus hyväksyy rahoittajapankit ja toimii takaajana, mutta myös Ukrainan hallitus sitoutuu vastaamaan veloista.

Partek teki vierailun aikana aiesopimuksen Valtra Valmet -traktorien kokoamisen aloittamisesta Harkovassa. Kiovassa vihittiin myös mm. Finreilan kattilalaitos.

Ukraina huomattu muuallakin

Taxell huomauttaa, että monille yrityksille vierailu oli maaperän tunnustelua ja kontaktien luomista.
-Nyt Ukrainassa tiedetään suomalaisista yrityksistä enemmän ja toisaalta me tiedämme enemmän siitä, miten maa toimii, Taxell sanoo.

Suomi ei ole ainoa maa, jossa on keksitty 51 miljoonan asukkaan Ukrainan potentiaalin.
-Muutkin ovat huomanneet, että tämä on iso maa, joka kehittyy, Taxell muistuttaa.

Taxell myöntää perinteisen länsimaisen yritystoiminnan vähäisyyden Ukrainassa.
-Ukrainassa tulee tapahtumaan kuitenkin paljon, hän uskoo.

Taxell listasi ulkomaalaisen yritystoiminnan edellytykset Ukrainassa tai missä maassa tahansa.
-On oltava toimiva lainsäädäntö ja rahoitusjärjestelmä, oikeudenmukainen ja tasapuolinen yritysten kohtelu sekä asioiden yleinen ennustettavuus. Ei voida ajatella, että esimerkiksi suomalaisia yrityksiä verotettaisiin eri tavalla kuin amerikkalaisyrityksiä, Taxell mainitsi.

Rautaruukki avasi teräskattotehtaan

Keskiviikkona Kiovassa avattiin Rautaruukin teräskattoja valmistava tehdas Rannila Kiev. Tehtaan liikevaihto on noin 30 miljoonaa markkaa vuodessa.

Matkalla mukana ollut Rautaruukin toimitusjohtaja Mikko Kivimäki näkee Ukrainan kasvavana markkina-alueena Viron tapaan.
-Muutamassa vuodessa Kiovan tehtaan liikevaihto voi kaksin- tai kolminkertaistua, Kivimäki arvioi.

Rautaruukin liikevaihdosta noin 6 prosenttia muodostuu Baltian maiden ja Ukrainan kaupasta. Osuuden odotetaan kasvavan tänä vuonna. Rautaruukki vie Ukrainaan mm. katto- ja seinäelementtejä. Lisäksi sen tytäryhtiö on aloittamassa Ukrainassa metallin ja ja muiden materiaalien erottelun jätekasoista.

Lainoituksessa vaikeuksia

Ukrainan talousreformi kohtaa jatkuvia vaikeuksia, vaikka kuluvasta vuodesta odotetaan käännettä talouden laskukierteessä. Viime viikon lopulla uutistoimisto Reuter kertoi Maailmanpankin lykänneen 600 miljoonan USA:n dollarin lainaansa Ukrainalle. Maailmanpankki odottaa mm. olojen kohentumista ja talousuudistusten edistymistä.

Myöskään neuvottelut Kansainvälisen valuuttarahaston (IMF) uusista lainoista eivät ole vielä johtaneet tulokseen. IMF jatkaa neuvotteluja Ukrainan kanssa vielä tämän kuun aikana.
(STT)

Lue myös:

    Uusimmat