Tasan 110 vuotta sitten Suomi kohautti maailmalla, kun talonpojat ja piiatkin pääsivät valtaan

Suomeen saatiin Venäjän vallan aikana yksi maailman ensimmäisistä demokraattisesti valituista eduskunnista. Tämä oli seurausta vuoden 1905 suurlakosta, joka saatiin loppumaan, kun Venäjä lupasi Suomelle lakkolaisten vaatiman oman eduskunnan.

Tampereen yliopiston Suomen historian professori Pertti Haapala kertoo, että ennen ensimmäistä kokoontumista keväällä 1907 käydyt eduskuntavaalit olivat poikkeukselliset koko maailman mittakaavassa.

– Ensinnäkin naiset saivat äänestää, ja naisia myös valittiin eduskuntaan yhteensä 19. Sivistyneistön ja virkamiesten lisäksi valittiin myös yllättävän paljon ”tavallisia ihmisiä”, eli talonpoikia, työläisiä ja jopa piikoja tai nuoria kouluttamattomia naisia. Tämä herätti ihmetystä varsinkin maailmalla.

– Saksassa julkaistiin pilakuvia, jossa irvailtiin, että Suomi on maa, jossa piiatkin saavat äänestää. Sitä pidettiin täysin sopimattomana.

Valta valui alaspäin

Periaatteessa eduskunta toimi kuten nykyinenkin. Sen vaikutusvalta oli kuitenkin rajattu.

– Parlamentarismia ei Suomeen vielä tuolloin tullut. Hallituksen nimitti keisari ja hallituksessa oli mukana Venäjän kenraalikuvernööri.

– Suomen puolueet eivät voineet itse valita hallitusta, vaan ne esittivät toiveensa. Aluksihan se onnistui aika hyvin, lopulta päätösvalta jäi keisarille.

Vaikka toive parlamentarismista sysättiin hetkeksi syrjään, yhteiskunnallinen keskustelu sai kuitenkin vauhtia ensimmäisen yksikamarisen eduskunnan myötä.

– Eduskunnan ensimmäisinä vuosina laitettiin vireille erittäin paljon isoja lakiuudistuksia, jotka toteutuivat sitten kymmenen tai kahdenkymmenen vuoden päästä.

– Valta selvästi siirtyi yhteiskunnassa alaspäin ja useammalle ihmiselle. Kehittyi foorumi keskustelulle yhteiskunnan kysymyksistä. Siinä mielessä eduskunnalla oli kuitenkin todella paljon valtaa, vaikka se kiperissä tilanteissa aina joutui alistumaan keisarin tahtoon.