Tasa-arvovaltuutettu odottaa kansanedustajilta hyvää käytöstä

Tasa-arvovaltuutetun mielestä on hyvä, että häirintä on tullut esille, jotta siihen voidaan puuttua.

Kansanedustajilta pitää voida odottaa hyvää käytöstä. Tätä mieltä on tasa-arvovaltuutettu Pirkko Mäkinen. Hän sanoo, että naisten pitää voida tehdä rauhassa töitään eduskunnassa ilman pelkoa epäasiallisuuksista.

Osa eduskunnan naistyöntekijöistä on joutunut kokemaan sanallista häirintää, lähentelyä tai ahdistelua. Eduskunnasta tehdyssä selvityksessä naiset nimesivät useimmiten häiritsijäksi kansanedustajan tai työtoverin.

- Kansanedustaja ja kansanedustuslaitos ovat niin korkealle arvostettuja, että tässä asemassa olevaan henkilöön ja hänen käytökseensä suhtaudutaan tietyillä odotuksilla. Käytöstä arvioidaan myös eduskuntatyön ulkopuolella, Mäkinen sanoo.

Tasa-arvovaltuutetun mielestä on hyvä, että häirintä on tullut esille, jotta siihen voidaan puuttua. Hän toivoo, että muutkin työpaikat ottaisivat häirinnän puheeksi.

Mäkisen mukaan häirintä tuleekin usein esille, kun työpaikat tekevät tasa-arvoon liittyviä selvityksiä. Esimerkiksi viime elokuussa julkaistusta tutkimuksesta selvisi, että kolmannes naispoliiseista on kokenut häirintää.

Uhrit kokevat pitkään jatkuneen häirinnän erittäin painostavana ja ikävänä. Se vie voimia ja heikentää työssä jaksamista.

Häirinnän määrä vaihtelee eri työpaikoilla. Muun muassa työpaikan nais- tai miesvaltaisuus vaikuttaa kieleen ja kulttuuriin.

Häirintään pitää reagoida

Häirinnän kohteen pitää reagoida ja kehottaa lopettamaan ja sanoa, että puheet tai koskettelut ovat vastentahtoisia. Jos huomauttelu tämänkin jälkeen jatkuu, vastuu siirtyy työnantajalle.

- Monella työnantajalla on tarkat ohjeet, kenen puoleen käännytään ja kuka ottaa selvittelyvastuun, Mäkinen kuvailee.

Jos häiritsijä on esimies, yhteyttä pitää ottaa hänen esimieheensä. Jos häiritsijä on työkaveri, asiasta tulee kertoa esimiehelle. Myös työsuojeluvaltuutettu ja työterveyshuolto voivat alkaa hoitaa asiaa.

(MTV3-STT)

Lue myös:

    Uusimmat