Tarpeeksi hoitajia vanhuksille - missä tähän on varaa?

MTV Uutiset selvitti THL:n ja Valviran  keräämästä aineistosta sellaiset hoitopaikat, joissa toteutunut hoitajamitoitus on vähintään on vähintään 0,7 (eli seitsemän hoitajaa kymmentä asukasta kohti). Tämä on hyvän hoidon tason määritelmä.

Näitä hyvän hoidon mitoituskriteerit täyttäviä paikkoja kyselyssä oli noin yksi kymmenestä. Joka sadannessa hoitopaikkoja hoitajia on vieläkin runsaammin, yhtä hoitajaa kohti on yksi hoidettava.

 " Ei tällä rahoiksi lyö"

Nurmijärveläisten Kissankellon ja Heikkarin tehostetun palveluasumisen yksiköiden hoitajamitoitus on reilusti normeja korkeampi.  Molemmissa on käytännössä yksi hoitaja jokaista asukasta kohti.

Meillä tarjotaan ympärivuorokautista hoitoa ja yksiköt ovat pieniä, joten paikalla pitää olla koko ajan väkeä, kertoo palvelutalojen johtaja Minna Hietala Nurmijärven Onnenkimpale ry:stä.

– Suuri hoitajamäärä on mahdollinen myös siksi, että taustalla on yleishyödyllinen yhdistys, joka ei tuota voittoa.  Ei tämä ole mitään bisnestä, melkein voisi sanoa että kädestä suuhun eletään. 

Hietalan mukaan riittävä määrä hoitohenkilökuntaa takaa sen, että aika ei mene pelkästään hoitotyöhön vaan asukkaiden kanssa on myös aikaa seurustella.

Kissankellon  ja Heikkarin asukkaat tulevat Nurmijärven kunnan ostopalvelun kautta.  

Yhdistyksetkö hyvän vanhustenhuollon selkäranka?

 Heinolassa toimivalla Jyränkölän setlementillä on neljä asumispalveluyksikköä, joissa on sekä vanhuksia että vammaisia asukkaita. Dementiaosastolla asuminen maksaa reilut kolme tuhatta euroa kuukaudessa. Myös täällä asukkaat ovat enimmäkseen kunnan ostopalvelun kautta tulevia.

– Meille on kaksikymmentä vuotta ollut selvää, että oli kyseessä laki, asetus tai suositus, me pidämme siitä kiinni, sanoo palveluvastaava Anne Virtanen. Jos tulee sairastumisia, sijaiset  hankitaan eikä sellaista työtä teetetä opiskelijoilla, joka kuuluu tehdä palkkatyönä.

Osassa Jyränkölän setlementin yksiköistä on yksi hoitaja hoidettavaa kohti. Pienessä yksikössä normi toteutuu myös siksi, että henkilökuntaa on oltava paikalla ympäri vuorokauden.

Myös täällä selitys hyvään mitoitukseen on osittain se, että toiminnalla ei ole tarkoitus tuottaa suuria voittoja. Virtasen mukaan asukasmaksuja pitäisi nostaa reilusti, jos toiminnalla haluttaisiin lisätä yhdistyksen varoja.

Onko kaikki vain  rahasta kiinni?

Peruspalveluministeri Susanna Huovisen (SDP) mukaan monen kunnan näkemys, että nykyisessä taloustilanteessa kuntien on hankala laittaa kovin paljon lisäresursseja mitoitusten vanhustenhuollon mitoitusten kohentamiseen, on hyvin ymmärrettävä.

– Kaikki ei kuitenkaan ole vain rahasta kiinni, sanoo Huovinen. Meillä on paljon vielä tehtävää myös johtamisen  ja jopa asenteiden tasolla.