Tarkkana pääsiäisliikenteessä - Nelostiellä ja viitostiellä ajetaan paikoin 80 km/h

Suomessa siirrytään paraikaa kesänopeusrajoituksiin. Kaikilla vilkkaillakaan tieosuuksilla talvinopeusrajoitukset eivät muutukaan kesänopeuksiksi. Viitostiellä Lusin jälkeen on tieosuus, jossa nopeusrajoitus pysyy 80 kilometrin tuntinopeudessa.

– Urat ovat päässeet niin syviksi, että nopeusrajoitus joudutaan jättämään talvinopeusrajoitukseksi kunnes tie on korjattu, sanoo projektipäällikkö Tuomas Vasama Uudenmaan ELY-keskuksesta.

Jos tiellä on sadan kilometrin tuntinopeusrajoitus, urat saisivat olla noin 15 millimetriä syvät. Nyt vitostiellä urat ovat paikoin yli 20 millimetriä syviä.

Myös nelostiellä Hartolan kohdalla on noin 30 kilometrin osuus, joka pysyy talvinopeusrajoituksella kunnes kunnostustyöt on tehty.

Se, että talvinopeusrajoitus jää voimaan myös keväällä, on poikkeuksellista.

– Se on hyvin harvinaista. Joka vuosi tällaisia ei edes tule meidän alueen vilkasliikenteisille teille, Vasama sanoo.

Kyse on lopulta siitä, että teiden kunnostukseen on jo vuosien ajan ollut enemmän tarvetta kuin rahaa. Siksi kevään koittaessa kaikkia kunnostuksen tarpeessa olevia teitä ei pystytä korjaamaan.

Tämä näkyy paitsi nopeusrajoituksissa, myös teiden painorajoituksissa. Kun teiden uudelleenpäällystämiseen ei ole tarpeeksi rahaa, joudutaan teitä myös täsmäpaikkaamaan ja keskittymään tien kuivana pitämiseen.

– Märkyys on tien kunnon uhka numero yksi. Vesien pitää poistua, eivätkä ne saa jäädä makaamaan tien rakenteeseen, Vasama sanoo.

Vilkkaat korjataan, muut jos rahaa riittää

Teiden korjausvelan arvioidaan olevan miljardin euron luokkaa. Korjausvelka tarkoittaa käytännössä sitä, että kunnostustöitä joudutaan siirtämään hamaan tulevaisuuteen. Samalla korjattavaa tulee koko ajan lisää.

Uudenmaan ELY-keskus vastaa 9 100 maantiekilometristä Uudenmaan, Kanta-Hämeen ja Päijät-Hämeen alueella. Teiden ylläpitoon on nyt käytössä noin 90 miljoonaa euroa, ja Uudenmaan ELY arvioi korjausvelan määräksi 230 miljoonaa euroa.

Jotta teiden kunnon huononeminen saataisiin pysäytettyä, Uudenmaan ELY-keskuksen mukaan sen pitäisi saada vuosittain 25 miljoonaa euroa lisää rahaa.

– Nyt rahat käytetään vilkasliikenteisille teille, joiden pintakunto yritetään pitää sellaisena, ettei jouduttaisi laskemaan nopeusrajoituksia ja liikenne olisi sujuvaa. Vähäliikenteisillä teillä sen sijaan päällystekierto pitenee. Vaikka päällysteen kunto olisi huono, uutta ei ilmesty, Vasama sanoo.

Vilkasliikenteisillä teillä kulkee yli 3 000 ajoneuvoa vuorokaudessa, vähäliikenteisillä alle 800.

Säästäminen nyt ei välttämättä kannata, sanoo projektipäällikkö Vasama.

– Elinkaarikustannukset saattaisivat olla jopa edullisemmat, jos voitaisiin tehdä oikeat toimenpiteet oikeaan aikaan eikä vasta sitten kun on aivan pakko ja joudutaan tekemään jo rakenteellisiakin korjauksia.

Koko maassa on nyt 4 800 kilometriä korjaustarpeessa olevaa tietä. Kymmenen vuoden kuluttua ELY-keskus ennakoi määrän olevan kolminkertainen, eli korjaustarpeessa olisi tuolloin noin 14 600 kilometriä. Suomessa on noin 78 000 kilometriä maantietä.

Yli 1 600 hanketta odottaa toteutustaan

Maanteiden lisäksi ELY-keskukselle kuuluu myös muuta kunnostettavaa. Eri puolille Uuttamaata pitäisi rakentaa kevyen liikenteen väyliä, alikulkutunneleita, tien kaiteita, korotettuja suojateitä, riista-aitoja, valaistusta, meluesteitä ja eritasoliittymiä.

Rahat näihin investointitarpeisiin pitäisi saada rahaa perusväylänpidosta, josta ei kuitenkaan tällä hetkellä riitä rahaa tällaisiin kunnostustöihin. Tekemistä vaille valmiita hankkeita on ehtinyt kertyä jo yli 1 600, yli 1,7 miljardin arvosta.