Tarkastusvirasto: Valtio rahoittanut yliopistoja osin väärin perustein

Valtio tukee rahallisesti yliopistoja, jotka ovat onnistuneet keräämään rahaa ulkopuolisilta lahjoittajilta. Tätä niin sanottua vastinrahaa maksetaan suhteessa yliopistojen keräämään uuteen pääomaan. VTV:n mukaan valtionrahoitus on annettu 2,5-kertaisena, jos kyseessä on aidosti yksityinen raha. VTV arvioi, että tämän vuoksi yliopistoilla on ollut vahva intressi saada mahdollisimman moni lahjoitus vastinrahakelpoiseksi.

VTV arvioi, että yliopistot ovat toteuttaneet pääomakeräyksensä pääosin asianmukaisesti, mutta vastinrahailmoitukset on tehty vaihtelevin periaattein. Ilmoituksissa on esimerkiksi suorituksia, jotka eivät ole vastinrahakelpoisia.

VTV:n mukaan opetus- ja kulttuuriministeriön on huolehdittava, että yliopistot maksavat perusteettoman edun takaisin valtiolle. VTV katsoo, ettei ministeriö ole ohjeistanut yliopistoja riittävästi eikä varmistanut lahjoitusten kelpoisuutta.

"Kyse ei ole suurista eurosummista"

Opetusneuvos Jorma Karhu opetus- ja kulttuuriministeriöstä arvioi, etteivät mahdollisesti palautettavat summat nouse miljooniin. Ensimmäisen arvion mukaan lisäselvitystä edellyttävien lahjoitusten kokonaissumma pyörii koko yliopistolaitoksen osalta yhteensä sadoissatuhansissa euroissa, mikä on hänen mukaansa kokonaisuuteen verrattuna pieni summa.

Karhu sanoo, että yliopistot saivat vastinrahaan oikeuttavia lahjoituksia yhteensä yli 331 miljoonaa euroa, joiden perusteella osoitettiin vastinrahaa 829 miljoonaa euroa. Esimerkiksi Turun yliopistolla lahjoittajia oli yli 10 000.

– Jotkut tarkastusviraston huomiot saattavat liittyä ihan kymmeniin euroihin. Ministeriössä täytyy käydä huolellisesti läpi tarkastusviraston laillisuustarkastuskertomus ja yliopistokohtaiset tarkastusmuistiot.

Karhun mukaan koko asiassa on pitkälti kyse siitä, mitä vastinrahaan oikeuttavalla "aidolla yksityisellä pääomalla" on tarkoitettu.

– Talouspoliittisen ministeriövaliokunta laittoi aikoinaan ehdot, mitä se voi olla. Siihen jäi yliopistojen varainkeruun aikana tietty tulkinnanvaraisuus, jonka valtioneuvosto vastinrahoituspäätösten yhteydessä ratkaisi.

Ministeriö päättää jatkotoimista syksyllä, kun yliopistot ovat lähettäneet lisäselvitykset.

(MTV3 - STT)