Tappava verenvuotokuume vaatii uusia uhreja Angolassa

Angolassa riehuva Marburg-viruksen aiheuttama verenvuotokuume leviää ruumiinnesteiden välityksellä ja tappaa nopeasti. Sitä vastaan ei ole rokotetta.

Jo 150 ihmistä on kuollut Angolassa Marburg-viruksen aiheuttamaan verenvuotokuumeeseen. Marburg kuuluu samaan virusperheeseen kuin pahamaineinen Ebola.

Angolan varaterveysministerin Jose Van-Dunemin mukaan sairastuneita on kaikkiaan 163, ja neljä kuolonuhreista on menehtynyt tautiin maan pääkaupungissa Luandssa. Luandassakin menehtynyt nelikko oli saapunut kaupunkiin pohjoisesta Uigen maakunnasta, minne tautitapaukset ovat keskittyneet.

80 prosenttia menehtyneistä on lapsia, kertoivat Maailman terveysjärjestö WHO ja hallitus. Sairaus on ehtinyt levittää paniikkia pääkaupungissa, jonka suurimpaan sairaalaan rakennetaan kovalla kiireellä eristysosastoa Marburg-potilaille.

- Ihmiset eivät kättele toisiaan Luandassa, koska he pelkäävät tautia, eristysosaston avaamista valmistelevan Lääkärit ilman rajoja (MSF) -järjestön asiantuntija Marco Vasser kertoo.

Angolaan on saapunut kuusihenkinen ryhmä Yhdysvaltain tartuntatautivirastosta auttamaan taudin taltuttamisessa. Myös monet muut maat ovat lähettäneet Angolaan asiantuntijaryhmiä.

Edellisen kerran tauti raivosi Kongossa 1998-2000 tappaen 123 ihmistä.

Marburg-epidemia epätodennäköinen länsimaissa

Marburg-epidemia ei juuri länsimaita uhkaa. Yksittäisiä tapauksia voi Euroopassakin ilmetä, mutta epidemia ei ole todennäköinen, arvioi professori Olli Vapalahti Helsingin yliopistosta.

Vaikka Marburg-virus on aiemmin aiheuttanut epidemioita Euroopassakin, on epätodennäköistä, että sellainen tänään syntyisi. Tappavaa verenvuototautia aiheuttava virus saa aikaan tuhoja lähinnä Saharan eteläpuolisessa Afrikassa ja Filippiineillä.

- Epidemiaa on yleensä ollut avittamassa huono sairaalahygienia, jolloin tauti on siirtynyt potilaasta toiseen esimerkiksi likaisten ruiskujen avulla. Kun huomioidaan karanteenitoimet ja sairaaloiden hygieniataso, epidemia ei ole todennäköinen länsimaissa, arvioi professori Vapalahti Helsingin yliopistosta.

Marburg-virus sai nimensä saksalaisen kaupungin mukaan, kun Ugandasta tuotujen apinoiden soluviljelmistä levisi virusepidemia laboratoriohenkilökuntaan ja heidän omaisiinsa vuonna 1967. Sama tapahtui myös Belgradissa, ja kuolleiden määrä nousi kymmeniin.

- Nykyäänkin Euroopassa tai Suomessa voi tietysti tulla yksittäistapauksia. Toistaiseksi ei kuitenkaan yksikään suomalainen ei ole tartuntaa saanut, Vapalahti arvioi.

Angolassa ehkä tuhoisimmillaan

Eläinkunnasta ihmiseen tarttuva Marburg-virus on rakenteeltaan ja taudinaiheutuskyvyltään tunnetumman Ebola-viruksen kaltainen. Tartunta välittyy ruumiin eritteistä ja edellyttää suoraa kontaktia eläimestä ihmiseen tai ihmisestä toiseen.

- Ebola on pahimmillaan tappanut satoja, mutta Marburg-epidemiat ovat olleet pienempiä. Kun Angolassa on jo 150 kuollutta, saattaa olla, että on kyse Marburgin tuhoisimmasta epidemiasta.

Koska Marburg leviää kosketus- ja pisaratartuntana ja on ylipäätään tunnettu virus, sen leviäminen on rajattavissa. Virukseen on kehitelty dna-rokotettakin, mutta testattavana tai käytössä se ei ole ollut.

-Kontaktien rajoittaminen on järkevää. Olennaista on rajoittaa leviämistä vainajien hautajaismenoissa, ja tämä voi kulttuurisista syistä olla Afrikassa hankalaa, Vapalahti jatkaa.

Marburg-virus

- Marburg-virus aiheuttaa verenvuotokuumeen.

- Viruksen itämisaika vaihtelee ja voi olla noin 2-21 vuorokautta.

- Tartunnan oireina ovat äkillinen kuume, ankara lihas- ja päänsärky ja kurkkukipu.

- Virus voi aiheuttaa myös voimakasta kasvoturvotusta, ihottumaa sekä oksentelua ja ripulia.

- Noin viidentenä päivänä tartunnasta seuraa vaikeita sisäisiä ja ulkoisia verenvuotoja ja sokki.

Lähde: Kansanterveyslaitos

(MTV3-STT)

Lue myös:

    Uusimmat