Tapiolan Kalpala perää eläke-kilpailua

Kalpala on paljolti samoilla linjoilla kuin valtiovarainministeriö. Ministeriö on vaatinut eläkesijoituksille nykyistä suurempaa tuottoa. Myös ministeriössä katsotaan, että osa eläkkeestä voisi riippua sijoitusten tuotosta.

Malli tulee Ruotsista. Siellä valtiopäivät saa käsiteltäväkseen esityksen, jossa eläke koostuu kahdesta osasta: ansaintaeläkkeestä ja sijoituseläkkeestä.

Pääosa eläkkeestä koostuu tuloon perustuvasta eläkkeestä. Toisen osan eläkkeestä muodostaa sijoituseläke. Ruotsissa 18,5 prosentin kokonaismaksusta vain 2,5 prosenttia käytetään sijoituseläkeosan kartuttamiseen. Palkansaaja voi halutessaan valita sen rahoitusyhtiön, joka hoitaa sijoitettavat varat.

Kalpalan mukaan palkansaajan panos eläkesäästämisessä on osa käynnissä olevaa keskustelua hyvinvointivaltion kannustimista. Kalpala toivoo kansalaisilta nykyistä aktiivisempaa otetta eläkevarojen sijoittamiseen ja yritysten riskeihin.
-Se on yksi osa aktivoivaa kannustejärjestelmää, hän toteaa. Kalpala liittyy suomalaisen korporatismin arvostelijoihin eli niihin, joiden mielestä keskuspankki ja etujärjestöt ovat liikaa mukana talouspoliittisessa päätöksenteossa.

Tapiolan pääjohtaja uskoo, että talouden avoimuuden myötä kansankapitalismi, yksittäishenkilöiden kiinnostus sijoittamiseen ja omistamiseen, lisääntyy.
-On tähdellistä, että kansalaiset oppivat mekanismeja, joilla avoin talous toimii, hän sanoo.

Pieni piiri päättää

Kalpala arvostelee voimakkaasti tapaa, jolla Suomen eläkejärjestelmää uusitaan ja kehitetään. Ratkaisut tehdään hänen mukaansa liian suppeassa piirissä, käytännössä kahden suurimman eläkeyhtiön hallituksen jäsenistä koostuvassa ryhmässä.
-Koska kyse on yhteiskunnallisesti merkittävästä säästämisestä, kehitystyössä pitäisi olla mukana paljon riippumattomia tahoja, hän sanoo.

Kalpala kaipaa eläkejärjestelmän kehitystyöhön kansantaloustieteellistä asiantuntemusta, jota akateeminen maailma tarjoaa.

Suomessa eläkejärjestelmään liittyviä uudistuksia kuten eläkkeen tasoa, sijoitustoimintaa ja lainsäädäännön muutoksia on usein valmistellut Kari Puron työryhmä.

Kalpolan kritiikki kohdistuu juuri tähän ryhmään.
-Yhtä lukuunottamatta muut ryhmäläiset ovat kahden yhtiön hallituksen jäseniä. Kun valmistelu tapahtuu suurten lähtökohdista, se johtaa siihen, että ainoa tavoiteltu kilpailukeino on suuruus. Kuitenkin jo nyt kenttä on liian keskittynyt, Kalpala sanoo.

Rahastoissa yli 200 miljardia

Isot tel-yhtiöt eivät ole Kalpalan tavoin lämmenneet valtiovarainministeriön ajatuksille. Työeläkeyhtiöiden hallinnossa istuu paljon tel-vakuutuksen ottajien ja vakuutettujen eli siis työnantajien ja palkansaajien edustajia.

Valtiovarainministeriö taas kantaa huolta eläkemaksujen nousupaineesta. Jos eläkemaksut kohoavat paljon, se voi hidastaa talouden kasvua. Jos taas eläkevarat sijoitetaan nykyistä tuottavammin, se vähentäisi eläkemaksujen nousutarvetta.

Kun eläkevaroista puhutaan, kyse on mittavista rahoista. Viime vuoden lopussa yksityisissä eläkerahastoissa oli 225 miljardia markkaa.

Suomen työeläkekenttä rakentuu paljolti kahden suuren yhtiön varaan. Kesällä syntyvästä Varma-Sammosta tulee selvästi markkinoiden suurin. Sen markkinaosuudeksi on kaavailtu reilua kolmannesta.

Viime vuonna Ilmarisen markkinaosuus oli 33 prosenttia, Eläke-Varman 29 prosenttia, Eläke-Sammon 20 prosenttia ja Tapiolan 13 prosenttia.

Moni on arvostellut kenttää liiallisesta keskittymisestä ja kilpailun puutteesta. Ilmarisen toimitusjohtaja Kari Puro kuitenkin uskoo kilpailun toimivan, koska yritykset voivat vapaasti valita eläkeyhtiönsä.
(STT)