Tapetti tai minä – Kuuluisia viimeisiä sanoja, osa 2

Toiset näkevät kauniin paikan rajan toisella puolella, ja joskus kuolema saattaa hersyttää ilmoille huumoria. Toisinaan kuolema on hämmentävä kokemus myös viimeisten sanojen lausujalle.

– Eikö kukaan ymmärrä? Huokasi kirjailija-runoilija James Joyceviimeiseksi toteamuksekseen.

Vaan mitä sanoivat muut julkisuuden henkilöt ennen kuolemaansa?

Joutsenpuvussa rajan yli

Jotkut viimeiset sanat ovat jättäneet kanssaolijat hämmennyksen valtaan. Taiteilija Salvador Dalín viimeiset sanat olivat yhtä irrationaaliset kuin hän itsekin. Mies tiedusteli, missä hänen kellonsa on! Kenties herran taideteoksilla oli sanojen kanssa jotain tekemistä.

Myös Anna Pavlovaa inspiroi hänen ammattinsa:

– Laittakaa joutsenpukuni valmiiksi, ballerina vaati.

– Minun täytyy mennä sisään, sumu nousee, totesi runoilija Emily Dickinson kuolinvuoteellaan 1886.

– Hirvi... Intialainen, houraili filosofi Henry David Thoreau viimeisinä hetkinään.

Aiemmin, viimeisenä selkeänä hetkenään, Thoreaulta oli kysytty josko tämä haluaisi tehdä rauhan jumalansa kanssa. Miehen vastaus oli mielenkiintoinen.

– En tiennytkään, että olemme joskus riidelleet.

Välähdys yössä

Valon näkemisen lisäksi monet ovat kuolinvuoteellaan rauhoittaneet jälkeenjääneitä sanoilla kauniista paikasta.

– Tuolla on todella kaunista, vakuutti keksijä Thomas Alva Edison hetkeä ennen kuolemaansa.

– Wow! Huudahti rhythm and blues -laulaja ja kitaristi Bo Diddley maatessaan kuolinvuoteellaan perheensä ympäröimänä.

– Mitä elämä on? Se on tulikärpäsen välähdys yössä. Se on puhvelin henkäys talviaikaan. Se on pieni varjo, joka juoksee yli ruohon ja hukkaa itsensä auringonlaskuun, filosofoi Crowfoot, amerikkalaisten mustajalkaintiaanien puhuja.

Taitaa olla ennätys

Toisinaan kuoleman kohtaavat muistuttavat, ettei rajan ylittämistä tule ottaa liian vakavasti. Joskus komiikkaa syntyy myös tahattomasti.

– He eivät osuisi edes elefanttiin tältä etä--, totesi unionin armeijan kenraali John SedgwickYhdysvaltojen sisällissodan aikaan.

Turha sanoakaan, mitä miehelle hetkeä myöhemmin tapahtui.

– Olen vetänyt 18 viskiä, se taitaa olla uusi ennätys, totesi runoilija Dylan Thomas hetkeä ennen kuin ennätyksen tekeminen vaati hänen henkensä.

– Jumala siunatkoon... Jumalauta, veisteli kirjailija, sarjakuvataiteilija ja älykkö James Thurbervarmistaen, että huumori jäi elämään.

Myös murhaaja James Rodges jaksoi vitsailla viimeiseen asti. Ennen ampumalla suoritettavaa teloitusta mieheltä kysyttiin olisiko tällä viimeisiä toiveita. Mies ilmoitti pontevasti haluavansa luodinkestävät liivit.

– Joko tuo tapetti lähtee, tai sitten minä, uhkaili kirjailija Oscar Wilde.

Tapetti voitti taistelun.

Lue myös:

Kuinka kohdata sureva ihminen? Lue vinkit sanoihin ja tekoihin

MTV3/Helmi/Maria Aarnio

Lähde: Corsinet.com, Users.belgacom.net, WikiQuotes

Kuvat:Shutterstock